Sähköinen resepti

Sähköinen resepti on lääkemääräys, jonka lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisesti. Se tallennetaan keskitettyyn tietokantaan, jota kutsutaan Reseptikeskukseksi. Reseptikeskuksen rekisterinpitäjä on Kela. Valtakunnallinen Reseptikeskus sisältää kaikki sähköiset reseptit ja apteekkien niihin tekemät toimitusmerkinnät. Reseptikeskuksen tietojen perusteella mikä tahansa apteekki voi toimittaa lääkkeet.

Sähköiset reseptit ja niiden toimitustiedot säilyvät Reseptikeskuksessa 30 kuukautta eli 2,5, vuotta. Sen jälkeen ne siirtyvät toiseen keskitettyyn tietokantaan, jota kutsutaan Reseptiarkistoksi. 

Potilaalla on oikeus kieltää reseptitietojen katsominen Reseptikeskuksesta. 

Potilas voi tarkastella omia reseptitietojaan Omakanta-nettipalvelun kautta. Palveluun pääsee kirjautumaan pankkitunnuksilla kanta.fi -sivujen kautta. Omakannasta jokainen täysi-ikäinen voi mm. tarkastaa mitä reseptejä hänelle on määrätty, mihin asti reseptit ovat voimassa ja paljonko resepteissä on vielä toimittamattomia lääkkeitä. Omakantaan voi kirjautua verkkopankkitunnuksilla, HST-kortilla tai mobiilivermenteen avulla.

Sähköisen reseptin hyödyt

Olennaisin ero paperiseen reseptiin on se, että potilas voi hakea lääkkeensä mistä tahansa apteekista. Itse resepti tallennetaan Reseptikeskukseen, jossa se on aina tallessa. Kaikista sähköisistä resepteistä saa yhteenvedon, josta selviää yhdellä silmäyksellä kaikki sähköiset reseptit. 

Kokonaislääkitys kuntoon

Kun potilaan kaikki reseptit on tallennettu Reseptikeskukseen, lääkäri voi potilaan suostumuksella tarkistaa tämän kokonaislääkityksen ja ehkäistä lääkkeiden haitallisia yhteisvaikutuksia ja päällekkäisyyksiä. Potilaan pyynnöstä myös farmaseutti tai proviisori voi tarkistaa kokonaislääkityksen. Potilasta hoitava sairaanhoitaja voi myös potilaan suostumuksella tarkastella Reseptikeskuksessa olevia tietoja.

Yhtenäiset lääketiedot

Sähköisen reseptin käyttöönoton jälkeen kaikilla terveydenhuollon toimipisteillä ja apteekeilla on käytössään yhtenäiseen Lääketietokantaan perustuvat tiedot. Lääketietokanta sisältää lääkkeen määräämisen ja toimittamisen kannalta tarpeelliset tiedot lääkkeestä, sen hinnasta ja korvattavuudesta sekä keskenään vaihtokelpoisista lääkevalmisteista. Tietokannassa on myös tiedot korvattavista perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista.

Tietojen käyttö

Reseptikeskuksessa olevat tiedot ovat hoitavien terveydenhuollon ammattilaisten ja apteekissa farmaseuttien ja proviisoreiden, sekä ao. alojen opiskelijoiden, käytettävissä, kun asioit terveydenhuollossa tai apteekissa. Tietojen katsomiseen pitää aina pyytää potilaan lupa. 

Itse pääset katsomaan tietojasi Omakanta-nettipalvelusta.

Reseptiarkistoon siirtyneet reseptit eivät ole enää terveydenhuollon ja apteekkien käytettävissä. Reseptitietoja voidaan käyttää valvontaan, lääketurvatoimintaan, lääkekorvausten maksamiseen ja tutkimukseen vielä 10 vuotta sen jälkeen, kun ne on siirretty arkistoon. Näihin tarkoituksiin tietoja voivat saada mm. Valvira, aluehallintovirastot, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, Kela ja Lääkehoidon kehittämiskeskus. 

Sähköinen resepti

Sähköinen resepti on lääkemääräys, jonka lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisesti. Se tallennetaan keskitettyyn tietokantaan, jota kutsutaan Reseptikeskukseksi. Reseptikeskuksen rekisterinpitäjä on Kela. Valtakunnallinen Reseptikeskus sisältää kaikki sähköiset reseptit ja apteekkien niihin tekemät toimitusmerkinnät. Reseptikeskuksen tietojen perusteella mikä tahansa apteekki voi toimittaa lääkkeet.

Sähköiset reseptit ja niiden toimitustiedot säilyvät Reseptikeskuksessa 30 kuukautta eli 2,5, vuotta. Sen jälkeen ne siirtyvät toiseen keskitettyyn tietokantaan, jota kutsutaan Reseptiarkistoksi. 

Potilaalla on oikeus kieltää reseptitietojen katsominen Reseptikeskuksesta. 

Potilas voi tarkastella omia reseptitietojaan Omakanta-nettipalvelun kautta. Palveluun pääsee kirjautumaan pankkitunnuksilla kanta.fi -sivujen kautta. Omakannasta jokainen täysi-ikäinen voi mm. tarkastaa mitä reseptejä hänelle on määrätty, mihin asti reseptit ovat voimassa ja paljonko resepteissä on vielä toimittamattomia lääkkeitä. Omakantaan voi kirjautua verkkopankkitunnuksilla, HST-kortilla tai mobiilivermenteen avulla.

Sähköisen reseptin hyödyt

Olennaisin ero paperiseen reseptiin on se, että potilas voi hakea lääkkeensä mistä tahansa apteekista. Itse resepti tallennetaan Reseptikeskukseen, jossa se on aina tallessa. Kaikista sähköisistä resepteistä saa yhteenvedon, josta selviää yhdellä silmäyksellä kaikki sähköiset reseptit. 

Kokonaislääkitys kuntoon

Kun potilaan kaikki reseptit on tallennettu Reseptikeskukseen, lääkäri voi potilaan suostumuksella tarkistaa tämän kokonaislääkityksen ja ehkäistä lääkkeiden haitallisia yhteisvaikutuksia ja päällekkäisyyksiä. Potilaan pyynnöstä myös farmaseutti tai proviisori voi tarkistaa kokonaislääkityksen. Potilasta hoitava sairaanhoitaja voi myös potilaan suostumuksella tarkastella Reseptikeskuksessa olevia tietoja.

Yhtenäiset lääketiedot

Sähköisen reseptin käyttöönoton jälkeen kaikilla terveydenhuollon toimipisteillä ja apteekeilla on käytössään yhtenäiseen Lääketietokantaan perustuvat tiedot. Lääketietokanta sisältää lääkkeen määräämisen ja toimittamisen kannalta tarpeelliset tiedot lääkkeestä, sen hinnasta ja korvattavuudesta sekä keskenään vaihtokelpoisista lääkevalmisteista. Tietokannassa on myös tiedot korvattavista perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista.

Tietojen käyttö

Reseptikeskuksessa olevat tiedot ovat hoitavien terveydenhuollon ammattilaisten ja apteekissa farmaseuttien ja proviisoreiden, sekä ao. alojen opiskelijoiden, käytettävissä, kun asioit terveydenhuollossa tai apteekissa. Tietojen katsomiseen pitää aina pyytää potilaan lupa. 

Itse pääset katsomaan tietojasi Omakanta-nettipalvelusta.

Reseptiarkistoon siirtyneet reseptit eivät ole enää terveydenhuollon ja apteekkien käytettävissä. Reseptitietoja voidaan käyttää valvontaan, lääketurvatoimintaan, lääkekorvausten maksamiseen ja tutkimukseen vielä 10 vuotta sen jälkeen, kun ne on siirretty arkistoon. Näihin tarkoituksiin tietoja voivat saada mm. Valvira, aluehallintovirastot, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, Kela ja Lääkehoidon kehittämiskeskus.