Blogi

21.11.2016 - 09:42

Kanta on investointi infrastruktuuriin

Kanta-palveluun pätee sama kuin moneen muuhunkin uutta infrastruktuuria luovaan hankkeeseen: osan hyödystä kerää jokin muu taho kuin maksaja, mutta kokonaisuutena yhteiskunta pääsee selvästi plussan puolelle.

Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Teemupekka Virtanen on ollut Kanta-palveluiden kehittämisessä mukana alusta alkaen. 

Monen infrahankkeen alkuperäinen hintalappu on kova. Esimerkkinä vaikka Englannin kanaalin alittava tunneli – se ei ole sellaisenaan kannattava, mutta se kuitenkin luo mahdollisuuksia ja säteilee voimaa ympäristöönsä. Ja kun uusi infra on ollut hetken käytössä, on vaikea kuvitella enää paluuta vanhaan.”

Kanta-järjestelmän kokonaiskustannus sen pystyttämisvaiheessa on noin 200 miljoonaa euroa, josta karkeasti jakaen 50 menee rakentamiseen, 50 koulutukseen ja toimintatapojen muuttamiseen sekä 100 miljoonaa olemassa olevien järjestelmien muuttamiseen yhteensopiviksi Kannan kanssa. Tästä summasta maksaa valtio puolet ja kunnat toisen puolen.

Käyttökulut puolestaan katetaan yhteensä noin 16 miljoonan euron vuotuisilla käyttömaksuilla, jotka sisältävät palveluiden pyörittämisen ja pienet ylläpidolliset muutokset. 

”Käyttömaksut kerätään apteekeilta ja yksityisen terveydenhuollon yksiköiltä reseptien määriin perustuvilla käyttömaksuilla. Julkinen terveydenhuolto osallistuu Kanta-talkoisiin asukaslukunsa perusteella jyvitetyllä summalla”, sanoo Teemupekka Virtanen.  

”Jos joku on kiinnostunut summista, uusimman maksuasetuksen mukaan apteekit maksavat noin 4 senttiä toimitettua reseptiä kohti, yksityinen terveydenhuolto 33 senttiä ja julkinen terveydenhuolto noin 2 euroa per asukas."

Kustannuksista puhuttaessa nousee nousee keskusteluun helposti virolainen järjestelmä.

”On tosiasia, että Viron X-roadin kokonaiskustannus on ollut alhaisempi. Väkilukuun ja tulotasoon suhteutettuna keskitetyn järjestelmän hinta on kuitenkin samaa tasoa kuin Virossa. Suuri ero kokonaiskustannuksissa tulee integroitavien paikallisten järjestelmien määrästä. Me täällä Suomessa olemme toisaalta saaneet nauttia sähköisten järjestelmien tuomista eduista jo 80-luvulta lähtien.”

Virtanen muistuttaa myös, että arkikeskustelussa Kanta-palvelut sekoitetaan helposti potilastietojärjestelmiin, kuten Apottiin. Arviolta 500 miljoonaa euroa maksava Apotti on kuitenkin Uudenmaan alueen oma hanke, jossa joukko potilastietojärjestelmiä korvataan uudella, alueen toimijoita paremmin palvelevalla järjestelmällä.

”Tyypillisesti keskussairaalassa on parisen sataa erilaista tietojärjestelmää. Potilastietojärjestelmä on niistä yksi. Kanta taas on pohjimmiltaan tietovarasto ja välityspiste, josta jaetaan tietoa potilastietojärjestelmille, vaikkapa Apotille”, Virtanen tähdentää.

Kanta-investoinnin hyödyt esille ajan kanssa

Infrastruktuurihankkeiden kannattavuuslaskelmat perustuvat tavallisesti siihen, että joku muu taho hyötyy. Kanta tehostaakin terveydenhuoltoa, koska kaikissa yksiköissä on käytössä potilaan ajantasainen terveystieto.

”Esimerkiksi jos potilas siirretään terveyskeskuksesta sairaalaan, ei sairaalan tarvitse tehdä laboratoriokokeita toistamiseen, jos ne on jo terveyskeskuksessa tehty. Tästä koituu suoraa säästöä terveydenhuollolle. Toki se edellyttää myös ajattelutavan muutosta – sitä, että kaikkea ei tarvitse tehdä itse omassa yksikössä vaan luotetaan toisessa yksikössä tehtyihin mittauksiin.”

Myös hoitopäätösten teko nopeutuu.

”Aiemmin ensimmäinen käynti lääkärissä on voinut olla tehoton puuttuvien taustatietojen takia. Kun tämä tieto on jo valmiina Kannassa, voi lääkäri muodostaa mielipiteensä nopeammin ja potilas saattaa saada toimivat hoito-ohjeet jo yhdellä käyntikerralla.”

Lisäksi Kanta yhdenmukaistaa lääkärin ja muun henkilökunnan työtä noudattamaan kansallista toimintatapaa.

”Kokonaisuutta voisi ajatella kahtena samalla akselilla olevana rattaana. Toinen niistä kuvaa Kantaa ja toinen terveydenhuollon toimintatapoja. Kun jompikumpi kiirehtii edelle, on toisenkin parannettava juoksuaan. Eli terveydenhuolto voi antaa impulsseja Kannan kehittämiseen ja päinvastoin. Näin järjestelmästä saadaan ajan kanssa kaikki irti”, Virtanen pohtii.