Liittyminen

1. Mikä on liittymismalli?        

  • Liittymismallilla tarkoitetaan hallinnollista mallia, jolla yritys liittyy Kanta-palvelujen käyttäjäksi. Yksityisen terveydenhuollon liittymismallit ovat samanlaiset sekä sähköisessä lääkemääräyksessä että Potilastiedon arkistossa.
  • Yritykset ja itsenäiset ammatinharjoittajat liittyvät Kanta-palvelun käyttäjäksi joko suoraliittymisellä, tai yhteisliittymisellä. Yhteisliittymismallissa Pääliittyjä vastaa potilastietojärjestelmästä ja liittää mukanaan samaa tietojärjestelmää käyttävät yritykset ja itsenäiset ammatinharjoittajat.
  • A. Suoraliittyminen ns. perusmalli
    • Palveluntuottajat, joiden koko henkilöstö on työsuhteessa
    • Itsenäiset ammatinharjoittajat.
  • B. Yhteisliittyminen
    • Yhteisliittymisen pääliittyjänä ei voi toimia itsenäinen ammatinharjoittaja, joka harjoittaa itsenäisesti ammattiaan (toimii elinkeinonharjoittajana)
    • Pääliittyjän tiloissa toimivat itsenäiset ammatinharjoittajat tai yritykset, jotka käyttävät pääliittyjän potilastietojärjestelmää, voivat liittyä pääliittyjän mukana
    • Pääliittyjä tekee liittymishakemuksen
    • Pääliittyjä voi liittää mukanaan samassa yritysketjussa, esimerkiksi franchising-ketjuissa tai konsernissa toimivia muita terveydenhuollon toimintayksiköitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia, jotka käyttävät pääliittyjän potilastietojärjestelmää
    • Pääliittyjä tekee liittymishakemuksen
    • Pääliittyjän ja mukana liittyvien välillä tulee olla Kanta-sopimusmallin mukainen sopimus, jossa todetaan Kanta-palvelujen edellyttämien toimintamallien ja ohjeiden noudattaminen, sekä tähän liittyvät molemminpuoliset vastuut ja velvoitteet
  • Ohje 2/2016: Yksityisen terveydenhuollon liittyminen Kanta-palveluun

2. Voivatko yritykset liittyä yksi toimialue kerrallaan, esimerkiksi jos konsernissa on useita toimialueita?                        

  • Kyllä voi liittyä toimialue kerrallaan.

3. Tarvitaanko yhteisliittymismallissa uusi sopimuskierros lääkärikeskuksen ja sen mukana liittyvien yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien kesken Potilastiedon arkistoon liityttäessä, jos yrityksessä on jo sähköinen lääkemääräys käytössä?                            

4. Millä liittymismallilla franchising-ketjuihin kuuluvat yritykset voivat liittyä Potilastiedon arkistoon?  

  • Yhteisliittymismallilla, jos mukana liittyvät käyttävät pääliittyjän potilastietojärjestelmää.
  • Muussa tapauksessa ketju-yritykset tekevät oman liittymishakemuksen ja sitoumuksen.

5. Koskeeko em. yhteisliittymismalliin kuuluva Sopimus Kanta-palveluun liittymisestä ja Kanta-palvelujen käytöstä myös työvoiman vuokrauksen kautta tulleita työntekijöitä?        

  • Ei koske. Vuokratyöntekijät rinnastetaan yrityksen omiin työntekijöihin.

6. Mikä on yksityisen terveydenhuollon liittymisen takaraja sähköiseen lääkemääräykseen (eResepti-palvelu)?        

  • Sähköisen lääkemääräyksen pakollisuus astuu voimaan 1.1.2017. Tästä eteenpäin kaikkien yritysten, itsenäisten ammatinharjoittajien ja ammattioikeuden perusteella lääkemääräyksiä laativien tulee käyttää sähköistä lääkemääräystä. Paperi- ja puhelinlääkemääräys säilyvät käytössä teknisissä häiriötilanteissa ja tilanteissa, joissa sähköinen lääkemääräys ei ole mahdollinen ja lääkehoidon tarve on kiireellinen.
  • Sähköisen lääkemääräyksen käyttöönotto edellyttää liittymistä Kelan ylläpitämän eResepti-palvelun käyttäjäksi.

7. Mikä on yksityisen terveydenhuollon liittymisen takaraja Potilastiedon arkistoon?    

  • Yksityisen terveydenhuollon palvelunantajilla on velvollisuus liittyä Potilastiedon arkistoon mahdollisimman pian, jos potilasasiakirjojen pitkäaikaissäilytys toteutetaan sähköisesti.
  • Mikäli palvelunantajan käytössä ei ole sähköistä potilastietojärjestelmää ja potilastietojen arkistointi hoidetaan paperikortistolla, laki ei velvoita palvelunantajaa liittymään Potilastiedon arkiston käyttäjäksi. Potilastietojen arkistointi on silti hoidettava lakien ja asetusten mukaisesti.
  • Suun terveydenhuollon toimintayksiköiden (julkinen ja yksityinen) on liityttävä Potilastiedon arkistoon vuoden 2016 loppuun mennessä.
  • STM on antanut 13.10.2015 asetuksen (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus terveydenhuollon valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista 1257/2015), jossa säädetään Potilaan terveyden- ja sairaanhoidon kannalta keskeisistä tiedoista, joiden tulee olla nähtävissä potilaan tiedonhallintapalvelusta. Asetus säätää Kanta-palveluun tallennettavien asiakirjojen vaiheistuksen.
  • Asetus antaa pohjan valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden (Kanta-palvelut) toteuttamiselle lähivuosina. Aikataulut uusien Potilastiedon arkiston tietosisältöjen käyttöönotoista ovat käyttöönoton takarajoja. Uudet toiminnallisuudet voidaan ottaa käyttöön heti, kun potilastietojärjestelmätoimittajat ovat toteuttaneet ne järjestelmiinsä.

8. Millaisia sanktioita tulee, jos ei ehdi liittyä lain määräämään takarajaan mennessä?   

  • Toistaiseksi ei ole määritelty sanktioita, jos liittyy vasta takarajan jälkeen. STM seuraa käyttöönottojen tilannetta ja tarvittaessa on mahdollista ottaa myös sanktiot käyttöön.

9. Milloin liittyvät ne yritykset, joilla on sekä terveydenhuollon, että sosiaalihuollon lupa?                       

  • Liittymisvelvoite tulee sen mukaan, minkä lain mukaan palvelua tuotetaan. Esimerkiksi asumispalvelut ovat sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja ja liittyminen tapahtuu vasta myöhemmässä vaiheessa. Esimerkiksi kotisairaanhoito taas terveyspalvelua. Terveydenhuollon palvelujen osalta liittymisvelvoite oli 1.9.2015.

10. Milloin yrityksen, joka tuottaa sekä sosiaali- että terveyspalveluja, pitää liittyä Kanta-palveluihin?

  • Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston I-vaiheen tuotantokäyttö aloitetaan vuonna 2018. Jos konsernissa on erillisiä terveydenhuollon toimintayksiköitä, niin ne tulisi liittää Kantaan heti kun se on mahdollista. Jos sosiaalihuollon yksikössä, joka liittyy Kantaan vasta myöhemmässä vaiheessa, tuotetaan terveystietoa, tieto tulisi erotella omaan rekisteriin yksikön sisällä.

11. Mitä kustannuksia Potilastiedon arkistoon liittymisestä tulee yritykselle?                    

12. Kuka voi allekirjoittaa Kelalle lähetettävän liittymishakemuksen yrityksessä?             

  • Yrityksen nimenkirjoitusoikeuden omaava edustaja.

13. Kanta-palveluihin liittymiseksi tarvitaan yrityksen tunnistetietoja. Mitä pitää tehdä jos yrityksen tiloissa toimivan itsenäisen ammatinharjoittajan tiedot eivät näy itsenäisten ammatinharjoittajien rekisterissä THL:n koodistopalvelussa?                            

  • Jotta Kanta-palveluihin voi liittyä, tulee Kanta-palveluihin liittyvistä toimintayksiköistä ja toimintayksiköiden palveluyksiköistä tai itsenäisistä ammatinharjoittajista olla ajantasaiset tunnistetiedot THL:n ylläpitämässä koodistopalvelussa (SOTE-organisaatiorekisteri tai IAH-koodisto). Kukin yritys on vastuussa omien tietojensa oikeellisuudesta, myös muiden yritysten tiloissa toimivien osalta. Jos tiloissa toimivan itsenäisen ammatinharjoittajan tiedot eivät näy koodistopalvelussa, yrityksen on itse huolehdittava, että  tiedot saadaan näkyviin koodistopalveluun.
  • Tarkista hyvissä ajoin, että tunnistetiedot ovat oikein (Ohje tietojen tarkastamiseen). Virheellisten tietojen korjaukset ja lisäykset tehdään aina oman alueen AVI:in (mistä toimilupa on haettu) tai Valviraan (valtakunnalliset luvat).
  • HUOM: Itsenäisten ammatinharjoittajien tietojen näkyminen koodistopalvelussa edellyttää y-tunnustietojen ilmoittamista aluehallintovirastoon.

14. Onko niin, että arkiston tietoja katsotaan erillisen tiedonhallintapalvelun kautta ja se vaatii kirjautumisen varmennekortilla? Pääseekö näihin arkistotietoihin omasta potilasjärjestelmästä suoraan? Onko tuo tiedonhallintapalvelu jo käytössä vai arkistoidaanko potilastietoja vaan nyt vielä tässä vaiheessa? Jos tiedonhallintapalvelu ei vielä ole käytössä, niin koska se on?                       

  • Tiedonhallintapalvelun toiminnot tulevat potilastietojärjestelmän kautta. Tiedonhallintapalvelu 'valvoo' liikennettä potilastietojärjestelmän ja Kanta-arkiston välillä, se on selvillä suostumuksista ja kielloista. Tiedonhallintapalvelu tuottaa koosteita kirjauksista ja tuo myös yksittäiset asiakirjat nähtäväksi (toisen organisaation kirjaamat). Eli kyllä tiedonhallintapalvelu toimii potilastietojärjestelmän kautta.
  • Potilastietojärjestelmään kirjautuminen tehdään varmennekortilla. Erillistä allekirjoitusvarmistusta ei tarvita potilaskirjausten viemiseen (vrt. sähköisen lääkemääräyksen tekeminen). Potilastietojärjestelmä hoitaa itse Kanta-arkistoinnin ja sen varmenteen.

15. Miten nopeasti tiedot siirtyvät omasta potilasjärjestelmästä Potilastiedon arkistoon? Onko tässä jotain viivettä vai pitäisikö niiden siirtyä saman tien sinnekin nähtäväksi?     

  • Omat kirjaukset tehdään potilastietojärjestelmän (PTJ) kautta, johon kirjaudutaan varmennekortilla. Tiedot siirtyvät arkistoon, kun ne on hyväksytty. Potilasasiakirja-asetuksen mukaisesti tiedot tulee toimittaa arkistoon viiden päivän kuluessa palvelutapahtuman päättymisestä. Järjestelmästä riippuen tiedot on mahdollista viedä esim. yöllä ns. eräajona tai muuten sovitusti.

16. Miten yrityksessä toimitaan niiden tietojen kanssa, jotka eivät heti liittymisen jälkeen syystä tai toisesta arkistoidu Potilastiedon arkistoon?        

  • Esimerkiksi jos itsenäisten ammatinharjoittajien OID-tunnistetiedot eivät ole ajan tasalla, niin voi tulla tilanteita, että tieto ei arkistoidu. Tällöin pitää kuitenkin huolehtia, että tiedot arkistoidaan jollain tavalla ja että arkistonhoitaja tai joku organisaatiossa on selvillä, mitä menee Kantaan ja mitä jää arkistoitumatta.
  • Arkistointi on jollain tavalla hoidettava kaikkien potilastietojen osalta. Niiden tietojen osalta, jotka jostain syystä eivät Kantaan mene, voi arkistoinnin hoitaa paperilla/ mikrofilmillä, tai arkistoida myöhemmin sähköisesti ns. vanhoina tietoina. Vanhojen tietojen arkistoinnista on alkanut oma hankkeensa, josta löytyy lisätietoa kanta.fi-sivuilta keväästä 2016 alkaen.