Blogi

31.10.2017 - 08:15

Kanta ja Potilastiedon arkisto lääkärin työkaluna

Terveydenhuollon yksiköt tallentavat potilastietoja omista potilasjärjestelmistään Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkistosta lääkärit ja hoitajat näkevät potilastiedot, mikäli potilas on antanut siihen luvan. Omakanta-palvelusta kansalaiset pääsevät puolestaan katsomaan Potilastiedon arkistoon tallennettuja omia hoitotietojaan.

Päivystys- ja terveyskeskustöissä Kanta-palveluja hyödyntävä lääketieteen lisensiaatti Tuomo Kiiskinen kuvaa kansalaisen verkkopalvelun, Omakanta-palvelun, tarjoavan kätevän ja aikaa säästävän työkalun potilas-lääkäri -viestintään: 

”Omakanta mahdollistaa soveltuvin osin tietyn osan soittoajoista tai kontrollikäynneistä siirrettäväksi Kannan kautta tapahtuvaksi sähköiseksi tiedonvälitykseksi. Tämä tietysti soveltuu tilanteisiin, joissa viestintä on yksiselitteistä ja ilmoitusluonteista eikä vaadi seuraavaa lääkärin ja potilaan välistä dialogia. Tällaisia ovat esimerkiksi ilmoitukset poissulkumielessä otettujen kokeiden tuloksista, jos tulokset ovat jääneet normaaleiksi.”

Tiedon siirtymistä Omakantaan voidaan viivästyttää terveydenhuollossa, jotta asia voidaan käydä läpi potilaan kanssa. Tämä tehdään aina, jos tulee esimerkiksi diagnoosi tai tutkimustulos, josta ei ole kerrottu vielä potilaalle.

Lääkäri käyttää työkalunaan Potilastiedon arkistoa, josta potilastiedot ovat kaikkien hoitoon osallistuvien terveydenhoidon toimijoiden saatavilla. Potilastiedon arkisto on jo käytössä kokonaan julkisella terveydenhuollon puolella, ja myös suurin osa yksityisestä terveydenhuollosta käyttää palvelua.

Sekä lääkärin että potilaan kannalta olisi tärkeää, että kaikki tiedot olisi kirjattuna Kantaan. Näin mahdollistettaisiin mahdollisimman kattava kuvaus sekä lääkärille että potilaalle hoitotilanteesta.

Potilastiedon arkistoa käytetään terveydenhuollossa potilastietojärjestelmillä ja käyttökokemuksessa löytyy vielä kehitettävää. ”Käytön helppous, graafisen ulkoasun selkeys, sataprosenttinen kattavuus kaikkiin hoitolaitoksiin sekä tekstien ja muiden tietojen sekä merkintöjen siirtymisen että selaamisen tulisi myös olla kunnossa, jotta palvelu toimisi paremmin”, Kiiskinen kuvaa Kanta-palvelujen kehityskohteita, joilla käyttöastetta voitaisiin kasvattaa entisestään.

Jo nyt Resepti-palvelu on käytössä kaikkialla. Resepti-palvelu on osa Kanta-palvelujen kokonaisuutta, jota käyttää terveydenhuollon palveluntarjoajat, apteekit ja kansalaiset.

”Lakikin velvoittaa jo tarkistamaan potilaan PKV (pääasiassa keskushermostoon vaikuttavat) -lääkityksen lääkkeitä”, Kiiskinen kertoo. ”Resepti-palvelu toimii todella hyvin pääasiallisesti, mutta joskus lääkityksen kokonaisuutta voi olla vaikea hahmottaa pelkkien kirjoitettujen ja noudettujen reseptien perusteella. Näin on esimerkiksi siinä tapauksessa, jos lääkityksen optimointia on haettu useiden viimeaikaisten lääkevaihdosten kautta.”

Jo pidempään merkinnät kustakin erinäisestä terveydenhuollon yksiköstä ovat yksikön sisällä olleet varsin helposti saatavilla. Tilanne on ollut kuitenkin haastavampi, jos hoitoa on tapahtunut monissa eri paikoissa, esimerkiksi yksityisellä puolella, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa, joilla on ollut käytössä eri potilastietojärjestelmät. Tällöin aiempia hoitotietoja on ollut vaikeampi saada. Nyt Potilastiedon arkisto toimii suuressa roolissa potilaan edellisten hoitotietojen välittäjänä ja erilaisia tietoja lisätään koko ajan muun muassa suunhoidon, kuvantamisen ja ensihoitotietojen osalta.

”Kanta-palvelut ovat luoneet alustan kattavalle kansalliselle tietokannalle, josta voi löytää potilaan koko terveyshistorian yhdestä paikasta.”

Lisätietoja

Potilastiedon arkisto