Sisältöjulkaisija

Apteekit asettuivat sähköiseen arkeen

Artikkeli Kirjoitettu 15.2.2019 Kaikki artikkelit

Sähköinen resepti ja sen mukana tulleet muutokset ovat jo arkea apteekeissa.

Perimmäiset toimintatavat eivät ole muuttuneet mihinkään: asiakas tulee apteekkiin, reseptistä katsotaan tiedot ja niihin perustuen asiakkaalle toimitetaan lääkkeet annostusohjeen kanssa. Paperiseen reseptiin verrattuna sähköinen resepti on kuitenkin nopeuttanut lääkkeen toimittamista ja prosessia asiakkaan suuntaan, sanoo asiakaspalvelupäällikkö Mikko Käenmäki Yliopiston Apteekista.

”Palautteen perusteella asiakkaat ovat myös tyytyväisiä muihin sähköistymisen myötä tulleisiin mahdollisuuksiin, kuten reseptin uusimispyynnön lähettämiseen ja reseptien yhteenvedon tulostamiseen Omakannan kautta. Ennen jos reseptin hukkasi, se oli sitten poissa. Nykyään kaikki ovat tallessa yhdessä paikassa.”

Asiakaspalvelupäällikkö Mikko Käenmäki Yliopiston Apteekista.

Mikko Käenmäki on saanut asiakkailta tyytyväistä palautetta sähköistymisen myötä tulleista mahdollisuuksista.

Kun kaikki asiakkaan reseptit löytyvät samasta paikasta, se parantaa myös lääkitysturvallisuutta ja lääkkeiden yhteisvaikutusten seurantaa. Hankalien lääkevalmisteiden nimet menevät varmasti oikein, sillä farmaseutti tai proviisori näkee ne suoraan Kanta-palvelujen Reseptikeskuksesta. Lisäksi reseptiväärennökset ja inhimilliset näppäily- tai tulkintavirheet ovat vähentyneet. Yleisesti prosessi on sujuvoitunut ja asiakkaat ovat myös jo tottuneet sähköiseen palveluun.

Nykyään yhä useampi käyttää Omakantaa ja moni seuraa omaa lääkitystään sitä kautta.

”Sähköinen resepti tuli pakolliseksi vuonna 2017, ja alkuvaiheessa asiakkailla oli paljon kysymyksiä ja totuttelemista uuteen. Omakanta-palvelu ei ollut vielä silloin niin tuttu kaikille, mutta nykyään yhä useampi käyttää Omakantaa ja moni seuraa omaa lääkitystään sitä kautta”, Käenmäki kertoo.

Prosessit kunnossa häiriötilanteiden varalle

Sähköisen reseptin kanssa on toki ollut myös erilaisia haasteita, kuten järjestelmiin liittyviä teknisiä häiriöitä. Pari vuotta sitten ongelmat olivat yleisempiä, mutta niitä varten on tehty apteekeille häiriötilanneohjeet ja ohjeisiin perustuvat paikalliset häiriötilanneprosessit. Jos Kanta-palveluissa ilmenee teknisiä häiriöitä eikä apteekki pysty toimittamaan reseptejä Reseptikeskuksen kautta, prosessien avulla apteekki saa toimitettua asiakkaalle tarvittavat lääkkeet muuta kautta.

”Häiriöt ovat ymmärrettäviä, kun toimitaan sähköisessä maailmassa. Niiden kanssa on opittu elämään, eikä meillä ole teknisen häiriön takia jäänyt yhtään kriittistä lääkettä toimittamatta”, Käenmäki sanoo.

Kumppanuusapteekkiverkostosta saa ensikäden tietoa

Kumppanuusapteekkiverkosto on apteekkien ja Kelan välinen yhteistyöfoorumi, joka on toiminut parin vuoden ajan. Verkoston toimintaan kuuluu muutama vuosittainen Skype-palaveri ja lisäksi tarvittaessa yhteydenpitoa Kannan ja apteekkien välillä sähköpostitse tai puhelimitse. Kumppanuusapteekkiverkostosta on hyötyä etenkin häiriötilanteissa.

”Kanta-palvelut saavat tätä kautta ensikäden tietoa apteekeilta. Jos järjestelmä Kannan päässä herjaa ongelmasta, apteekit voivat kertoa, konkretisoituuko ongelma apteekin tiskillä ja mitä lääkettä toimittaessa tapahtuu”, kertoo Käenmäki.

Häiriötilanteista tiedotetaan myös Kanta.fi-sivustolla ja sähköpostilla. Käenmäen mukaan valtakunnallisen Yliopiston Apteekin kannalta yhteydenpidosta on suuri hyöty, koska he pystyvät ohjaamaan ja tiedottamaan toimipisteitään häiriön laajuudesta riippuen. Häiriötilanteiden lisäksi kumppanuusapteekkiverkossa tehdään yleisempääkin yhteistyötä.

”Skype-palavereissa apteekit voivat esittää kysymyksiä Kelalle myös muihin asioihin liittyen. Samoin palavereissa Kela voi tiedottaa mahdollisista tulevista muutoksista esimerkiksi ohjeistukseen liittyen.”


Lue lisää