Sisältöjulkaisija

Tietojärjestelmätoimittajat ovat mukana kehittämässä Kanta-palveluja

Artikkeli Kirjoitettu 8.3.2019 Kaikki artikkelit

Kanta-palveluissa tieto kulkee useiden eri järjestelmien kautta. Miten eri toimijoiden välinen yhteistyö saadaan sujumaan?

Kanta-palveluja tehdään yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa: mukana ovat kansalliset toimijat eli Kela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Väestörekisterikeskus, Valvira ja sosiaali- ja terveysministeriö, sote-toimijat, apteekit sekä Kantaan liitettävien tietojärjestelmien toimittajat.

Suomessa on käytössä useita erilaisia potilas- ja asiakastietojärjestelmiä. Sote-toimijat ja apteekit päättävät itse, mitä tietojärjestelmää heidän yksikössään käytetään, joten Kanta-palveluissa on mukana monia eri järjestelmätoimittajia. Kaikkien Kantaan liittyvien tietojärjestelmien tulee kuitenkin olla Kanta-sertifioituja.

”Tietojärjestelmän edellytys on, että se on sertifioitu erikseen kunkin Kanta-palvelun käyttötarkoitukseen. Järjestelmätoimittajan päätehtävä on tuottaa loppukäyttäjälle järjestelmä, joka palvelee ammattilaista työssään, on Kanta-yhteensopiva ja jossa on ajantasaiset kansalaisen terveystiedot riippumatta siitä, missä terveydenhuollon toimipaikassa kansalainen on asioinut”, sanoo Kanta-palvelujen kehittämispäällikkö Eeva Huotarinen.

Kuvituskuva yhteistyöverkostosta työskentelemässä tietokoneilla.

Yhteistyö sujuu säännöllisellä kommunikaatiolla

Kanta-palvelujen kehitystyö on jatkuvaa. Kun Kantaan otetaan uusi ominaisuus tai toiminto käyttöön, se määritellään, testataan ja tehdään Kanta-palveluihin.  Tavoitteena on saada muutokset lähes samanaikaisesti myös potilas- tai asiakastietojärjestelmiin. Uusia ominaisuuksia testataan Kanta-asiakastestipalvelulla ja suurimpien toiminnallisuuksien kehittämisaikataulut ovat julkaisusuunnitelmassa.

Kansallista kehitystyötä tehdään yhdessä edellä mainittujen eri toimijoiden kesken. Kanta-palvelujen strateginen ohjaus kuuluu STM:lle ja operatiivinen ohjaus, vaatimukset ja liiketoimintamäärittelyt THL:lle. Kela puolestaan on kansallisten palvelujen toteuttaja ja ylläpitäjä sekä vastaa yhteentoimivuuden testaamispalvelusta.

”Kanta-palvelujen rakentaminen ja palvelujen toimivuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa on Kelan päätehtävä. Pidämme huolta, että järjestelmätoimittajat tulevat mukaan kehittämiseen riittävän ajoissa ja tietävät missä mennään. THL:lla on merkittävä rooli huolehtia, että asiakasorganisaatiolla on uudet ominaisuudet käytettävissä järjestelmissään, jotta ne pysyvät Kanta-yhteensopivina ja tuottavat viimeisimmän määrittelyn mukaista tietoa Kanta-arkistoon”, Huotarinen kertoo.

Kanta.fi-sivusto on tärkeässä asemassa kommunikaatiossa eri toimijoiden välillä. Sivustolla julkaistaan vaatimusmäärittelyt, kerrotaan toiminnallisuudet ja testaukseen liittyvät tiedot tietojärjestelmätoimittajille. Kommunikaatio toimii aktiivisesti myös muissa kanavissa, ja Kanta-palveluilla on järjestelmätoimittajien kanssa vakituiset tapaamiset vuosittain. Nykyisin tapaamiset hoidetaan pääsääntöisesti Skypellä.

Kanta-palvelujen kehittäminen vaatii kaikilta toimijoilta joustavaa yhteistyötä. Uusien palvelujen tai ominaisuuksien käyttöönotto vaatii paljon, jotta niistä saadaan parhaita mahdollisia loppukäyttäjille – ammattilaisille ja kansalaisille.

”Järjestelmätoimittajat kutsutaan yhteiseen tilaisuuteen kuusi kertaa vuodessa. Kutsu lähetetään jakelulistalle, jolle kuka tahansa kehitystyötä Kannan kanssa tehnyt järjestelmätoimittaja on voinut vapaasti ilmoittautua. Pyynnöt jakelulistalle lisäämisestä tulevat meille sähköpostilla, mutta jatkossa olisi tarkoitus, että toimittajat voisivat itse ylläpitää omia tietojaan. Yhteisten tapaamisten lisäksi kutsumme yksittäisiä järjestelmätoimittajia niin sanottuihin toimittajakohtaisiin keskusteluihin, joissa tarkennamme heidän järjestelmiensä kehityksensä tilannetta”, Huotarinen kertoo.

Miten yhteistyötä voisi kehittää?

Kanta-palvelujen kehittäminen vaatii kaikilta toimijoilta joustavaa yhteistyötä. Uusien palvelujen tai ominaisuuksien käyttöönotto vaatii paljon, jotta niistä saadaan parhaita mahdollisia loppukäyttäjille – ammattilaisille ja kansalaisille. Huotarinen sanoo, että pyrkimyksenä on päästä vieläkin lähemmäs loppukäyttäjien tarpeita.

”Kansalliset mallit tietojärjestelmille yrittävät olla yleisluonteisia, jotta ne käyvät kaikille eri järjestelmille. Niitä pitäisi kuitenkin pystyä toteuttamaan enemmän yhdessä loppukäyttäjän kanssa, jotta lopputulos palvelisi yksilöllisemmin kutakin ammattikuntaa. Tavoitteena olisi, että sote-toimijat ja järjestelmätoimittajat olisivat vahvemmin läsnä jo suunnitteluvaiheessa, kun vaatimusmäärittelyjä tehdään.”

Järjestelmätoimittajat kuvaavat yhteistyötä Kanta-palvelujen kanssa sujuvaksi, vaikka kehitysajatuksia myös löytyy. Useamman vuoden Kanta-palvelujen kanssa yhteistyötä tehneet tuotepäällikkö Sinikka Hurskanen Tiedolta ja tuotekehityspäällikkö Kimmo Rissanen MediConsultista kertovat yhteistyöstä.

”Kommunikointi on ollut hyvin mutkatonta ja meitä kuunnellaan. Kun tietojärjestelmiin aletaan tehdä muutoksia tai kokonaan uusia sovelluksia, yhteistyön täytyykin olla joustavaa, nopeaa ja avointa. Tietysti ymmärrämme, että muutosten tekeminen vaatimusmäärittelyihin on hidasta, koska kaiken on oltava synkronissa monien eri järjestelmien välillä. Toive olisi, että useampi järjestelmätoimittaja voisi olla tekemässä yhtä aikaa vaatimusmäärittelyjen jalkauttamista Kelan ja THL:n kanssa. Lisäksi muutosten testaamista varten olisi hienoa saada tulevaisuudessa yhteinen suorituskykytestiympäristö” kertoo Sinikka Hurskanen.

”Yhteistyö sujunut vuosien varrella joustavasti. Alkuaikoihin verrattuna kaikki toimijat ovat oppineet paljon ja puhumme paremmin yhteisellä kielellä. Toki meidän näkökulmamme ovat monessa suhteessa erilaisia, mikä toisaalta on myös rikkaus. Kokemus on, että mielipidettämme arvostetaan ihan yhtä lailla. Kaikilla toimijoilla on omat prioriteettinsa ja lähestymistapansa. Kelalle on varmasti haastava tilanne, kun eri toimijat etenevät eri järjestyksessä, vaikka sitä on kuinka yritetty aikatauluttaa. Viiveitä tuottaa myös välillä se, että tarvittava tieto ei aina löydy silloin kuin sitä tarvitaan. Kuitenkin kaiken kaikkiaan potentiaalisesti hankala yhteistyö on toiminut oikein hyvin”, summaa Kimmo Rissanen.

Lisätietoja

Tietojärjestelmien kehittäjille suunnatuilla sivuilla löytyy lisää kohdennettua tietoa.