Sisältöjulkaisija

Ostopalvelun valtuutus sujuvoittaa potilastietojen välittämistä

Artikkeli Kirjoitettu 17.5.2019 Kaikki artikkelit

Ostopalvelun valtuutus on Kanta-palvelujen Potilastiedon arkiston toiminnallisuus, jonka kautta ostopalvelun järjestäjä ja tuottaja pystyvät välittämään tarvittavia potilastietoja nopeasti ja turvallisesti.

Ostopalvelut ja palvelusetelitoiminta ovat lisääntyneet jatkuvasti terveydenhuollossa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Palvelun järjestämisestä vastaavalla taholla ei aina ole resursseja tai mahdollisuutta toteuttaa hoitoa itse, jolloin se voi ostaa palvelun ulkopuoliselta palveluntuottajalta. 

Ongelmana ostopalvelussa on usein potilastietojen siirtäminen ostopalvelun järjestäjän ja sen tuottajan välillä. Ostopalvelussa syntyvät potilasasiakirjat kuuluvat palvelusta vastaavan järjestäjän potilasrekisteriin. Siihen sisältyvät kaikki potilaan kertomustiedot, tutkimustulokset, lausunnot ja muut vastaavat asiakirjat, jotka tuottajan tulee toimittaa järjestäjän rekisteriin. Ostopalvelun tuottajan pitää myös saada järjestäjältä tarvittavat potilastiedot hoitoa varten.

Ostopalvelun valtuutusta voidaan käyttää potilaskohtaisesti, eli ostaa yksittäisen potilaan tarvitsemaa palvelua ulkopuoliselta tuottajalta.

”Potilastietoja on lähetetty muun muassa postitse, salatulla sähköpostilla tai soittamalla. Tietojen lähettäminen ja arkistointi paikasta toiseen on paitsi hankalaa, myös kallista. Nykyään sähköisten potilastietojärjestelmien myötä kaikilla terveydenhuollon toimijoilla on valmius sähköiseen kirjaamiseen, ja yhteisen Kanta-palvelujen Potilastiedon arkiston kautta potilastietoja voi välittää turvallisesti”, kertoo projektipäällikkö Tarja Räty Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Ostopalvelun valtuutus, Potilastiedon arkiston uusi toiminnallisuus, mahdollistaa potilastietojen sähköisen pyytämisen ja välittämisen ostopalveluprosesseissa. Ostopalvelun tuottajalle annetaan valtuutus palvelunjärjestäjän potilasasiakirjoihin OSVA-lomakkeella, jonka järjestäjä tallentaa Potilastiedon arkistoon. Samalla tuottaja saa oikeuden tallentaa syntyneet asiakirjat suoraan järjestäjän rekisteriin. 

Kuvituskuva lääkärin ja asiakkaan kädenpuristuksesta.

”Tähän asti käytännöt ostopalvelutilanteissa ovat olleet varsin kirjavia. Nyt tuplatyöprosesseja sekä tietoturvariskejä pystytään välttämään ja tiedonsiirto tuottajalta järjestäjälle automatisoituu. Ostopalveluvaltuutuksen käyttö on iso askel siihen suuntaan, että potilastiedot siirtyvät sujuvasti erilaisten hoitoketjujen ja toimijoiden välillä”, sanoo Mehiläisen digitaalisten palvelujen kehityspäällikkö Taru Saastamoinen.

Milloin ostopalvelun valtuutusta käytetään?

Ostopalvelun valtuutusta voidaan käyttää potilaskohtaisesti, eli ostaa yksittäisen potilaan tarvitsemaa palvelua ulkopuoliselta tuottajalta. Potilaskohtaisen ostopalvelun lisäksi valtuutusta voidaan käyttää väestötasoisesti, jolloin hoidettavia potilaita ei yksilöidä etukäteen vaan valtuutus koskee esimerkiksi tietyn kunnan koko väestöä. 

Ostopalvelun valtuutusta alettiin hyödyntää ensimmäistä kertaa huhtikuun alusta alkaen, kun Torniossa, Kemissä ja Keminmaalla avattiin maksuton etävastaanotto kaikille kuntalaisille. Ympärivuorokautisen etävastaanoton tuottaa Mehiläinen. 

”Kyseessä on chat-palvelu, josta asukas saa terveydenhoitoalan ammattilaisen hoidon ja arvion sekä tarvittaessa hoitoonohjauksen”, Taru Saastamoinen kertoo.

Mitä ostopalvelun valtuutuksen käyttöönotto edellyttää?

Ostopalvelun järjestäjän ja tuottajan tulee olla Potilastiedon arkiston käyttäjiä. Heillä pitää lisäksi olla tietojärjestelmässään ostopalvelun valtuutukseen vaadittava ominaisuus. Ennen kuin toiminnallisuus otetaan käyttöön, tietojärjestelmien täytyy suorittaa Kelan määrittämä käyttöönottokoe.

”Ensimmäiset käyttöönottokokeet on jo tehty ja valtaosa potilastietojärjestelmistä on melkein maalissa. Uskomme, että ennen kesää tulee joitakin käyttöönottoja ja isompi aalto sitten syksyllä”, Tarja Räty kertoo käyttöönoton aikataulusta.

Räty myös muistuttaa, että toiminnallisuuden käyttöönoton valmisteluun tarvitaan riittävästi aikaa. ”Niin järjestäjä- kuin tuottajapuolella kannattaa miettiä, miten ostopalvelun valtuutus muuttaa toimintatapoja. Valmistelujen tulisi olla jo käynnissä, jotta toiminnallisuus saadaan otettua käyttöön viimeistään syksyllä. Potilastietojärjestelmien uudet ominaisuudet vaativat aina yllättävän paljon teknistä työtä.”

Myös Mehiläisen tuottama etävastaanotto vaati viilausta valmistelun ja käyttöönoton aikana molempien osapuolien osalta. Länsi-Pohjassa tehtiin jo ennestään yhteistyötä, mikä helpotti käyttöönoton vaatimia selvittelyjä. Tornio, Kemi ja Keminmaa sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin tietohallinto olivat aktiivisesti mukana ostopalveluvaltuutuksen käyttöönotossa. Järjestelmään haluttiin myös kansallisten määritysten lisäksi muita elementtejä, jotta lääkärit välttyvät turhalta ylimääräiseltä työltä.

”Hoitoketjuihin liittyy myös muita prosesseja kuten laskutusta ja raportointia. Myös nämä näkökulmat on oltava mietittynä käyttöönottojen yhteydessä, jotta kokonaisuudesta tulee sujuvampi”, Taru Saastamoinen sanoo.

Lisätietoa

Ostopalvelun valtuutus