Terveydenhuollon ammattilainen löytää potilaan tiedot tulevaisuudessa Kannan yhteenvedoista

‒ Suhtaudun suurin odotuksin yhteenvetotietojen käyttöönottoon, kiteyttää THL:n ylilääkäri Heikki Virkkunen. Hänen mukaansa koosteinen yhteenvetotieto keskeisistä terveystiedoista palvelee potilaan hoitoa. 

‒ Varsinkin tilanteissa, joissa lääkäri ei tunne potilasta, koottu näkymä potilastietoihin helpottaa hoitoa. Yhteenvedoista lääkäri näkee aina tuoreimman tiedon keskeisistä terveystiedoista. Näitä ovat

• rokotukset 
• laboratoriotutkimukset 
• kuvantamistutkimukset 
• diagnoosit 
• toimenpiteet 
• fysiologiset mittaukset 
• riskitiedot.

Monipuolista tietoa hoidon hyväksi

 ‒ Etenkin diagnoosit ja riskitiedot ovat hoidon kannalta tärkeitä. On hyvä tietää vaikkapa allergiat ja lääkkeiden sivuvaikutukset. Myös muun kertyvän tiedon historialla on merkitystä, tosin vähäisempää. Mutta koronan myötä esimerkiksi ajantasaisista rokotuksista olisi hyvä saada tietoa, Virkkunen toteaa. 

Sen lisäksi, että hoidon kannalta oleellinen tieto löytyy nopeasti, päällekkäisiltä tutkimuksilta ja toimenpiteiltä voidaan välttyä. Hoitopäätökset kun voidaan perustaa aina ajantasaiseen tietoon. 

Sen lisäksi, että hoidon kannalta oleellinen tieto löytyy nopeasti, päällekkäisiltä tutkimuksilta ja toimenpiteiltä voidaan välttyä. 

Yhteenvetotiedot helpottavat tietojen löytymistä hoitotilanteessa, mutta tiedot ovat terveydenhuollon käytettävissä myös entiseen tapaan käyntipäiväkohtaisesti. 

Tallentamistapa vaikuttaa yhteenvetotietojen näkymiseen

Kanta-palvelujen kokoamat yhteenvedot keskeisistä terveystiedoista perustuvat potilaskohtaisiin tietokokonaisuuksiin, jotka terveydenhuollon ammattilainen on tallentanut Potilastiedon arkistoon. 

Virkkusen mukaan haasteena on se, että tietojärjestelmän pitää tukea vuoden 2016 määrittelyjä. Jos käytössä on määrittelyjen uusin versio, saadaan koostekannan täydet hyödyt esiin. Tällöin yhteenvedoille kertyy tietoa kaikista keskeisistä terveystiedoista.  

Edellinen määrittelyversio on vuodelta 2014, eikä sitä käytettäessä saada täydellisiä yhteenvetotietoja muun muassa Virkkusen mainitsemista rokotuksista. Rokotuksia on tallennettu vain vähän vuoden 2016 määrittelyjen mukaisesti. Myös vain osa riskitiedoista ja diagnooseista on käytettävissä yhteenvetoina aikaisemmalla versiolla kirjatuista tiedoista. 

Järjestelmäntoimittaja voi päivittää tietojärjestelmän tuoreimpaan määrittelyversioon, jos se ei ole vielä käytössä. Tiedot löytyvät kuitenkin Kannasta ja potilastietojärjestelmästä, vaikka tietoa ei saadakaan käyttöön koostekannan kautta. 

Yhteenvedot näkyvät Omakannassa

Vaikka potilastietojen yhteenvedot oli alun perin tarkoitettu ammattihenkilöiden tarpeeseen, myös potilas näkee jatkossa omat tietonsa koostetusti Omakannan kautta. Näin hänen on helpompi seurata omia terveystietojaan. Terveydenhuollossa tiedot pitää kirjata ja tallentaa Kanta-palveluihin määriteltyjen sisältöjen ja rakenteiden mukaisesti.  

Yhteenvetotietoa kertyy Omakantaan vähitellen, kun potilastietojärjestelmät ottavat toiminnallisuuden käyttöönsä.  

‒ Potilas yleensä tuntee oman tilanteensa ja hoitonsa kulun, mutta yhteenvedosta hän saa saman tiedon nopeasti, miettii Virkkunen. 

Keskeisten terveystietojen yhteenvetotiedot ovat jatkossa saatavilla Omakannassa omilla välilehdillään. 

Sujuvaa tietojen löytymistä helpottaa myös kansallinen lääkityslista, jota kehitetään paraikaa. Sen ansiosta potilaan käytössä olevat lääkkeet näkyvät ajantasaisena hoitohenkilökunnalle, apteekeille ja kansalaiselle itselleen.

Lue lisää

Omat terveystiedot näkyvät jatkossa yhteenvetoina Omakannassa – tiedot löytyvät aiempaa helpommin