Data ei yksin riitä – vaikuttavuus syntyy siitä, miten tietoa käytetään
Hyvinvointialueiden johdolle ja asiantuntijoille tekemämme selvitys vahvisti tätä näkemystä. Kaikista keskeisin ongelma ei ole enää tiedon puute, vaikka data-aukkojakin edelleen on, vaan tiedon vajavainen hyödyntäminen sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa ja päätöksenteossa. Yli 40 selvitykseen osallistunutta asiantuntijaa kuvasi samaa ilmiötä: kansallisten ratkaisujen tulisi olla vaikuttavampia, osuvampia ja selkeämmin roolitettuja. Tiedon hyödyntäminen on tässä keskeisessä asemassa.
Kannan potentiaali on valtava
Kanta-palveluilla on sosiaali-ja terveydenhuollon kokonaisuudessa ainutlaatuinen rooli. Se on Suomessa ainoa alusta, joka kokoaa yhteen palvelujen käytön yli organisaatiorajojen ja välittää tiedon niin ammattilaisille, kansalaisille kuin tutkijoillekin. Potentiaali on kiistaton. Kantaa ei kuitenkaan vieläkään hyödynnetä täysimääräisesti.
Syyt eivät ole ensisijaisesti teknisiä, vaan toiminnallisia ja osin myös lainsäädännöllisiä. Tietoa syntyy ja se liikkuu, mutta sitä ei systemaattisesti jalosteta esimerkiksi päätöksenteon tai kehittyvän tekoälyn tueksi. Kannassa olevien tietojen hyödyntämistä ei myöskään sidota paikallisiin toimintamalleihin. Näin data jää irralliseksi resurssiksi, vaikka sen arvo olisi huomattava.
Kanta-palveluihin on 15 vuoden aikana kertynyt poikkeuksellisen laaja ja arvokas tietovaranto. Kannan vahvuus on sen kattavuus – koko Suomi ja kaikki asiakasryhmät paikasta ja sektorista riippumatta. Tämä luo erityisen mahdollisuuden hyvinvointialueiden tietojohtamiseen sekä koko julkisen ja yksityisen järjestelmän ohjaukseen, seurantaan ja tutkimukseen.
Tulevassa lainsäädännössä kannattaisi panostaa siihen, että Kannan tietoja voidaan hyödyntää paremmin. Näin jo tehdyt investoinnit tuottavat enemmän hyötyä.
Ei dataa ilman prosessia
Kartoituksen keskeisin havainto kiteytyy yksinkertaiseen ajatukseen: ei dataa ilman prosessia. Tieto on arvokasta vasta silloin, kun sitä käytetään ja sen laatua parannetaan jatkuvasti. Dataa ei kannata tuottaa varmuuden vuoksi, vaan tunnistettuun tarpeeseen.
Hyvinvointialueilta nousi esiin myös tärkeä kriittinen huomio. Uudistukset jäävät liian usein kesken. Toimintamallit saatetaan kuvata, mutta käyttöönotto jää vajaaksi ja vanhat toimintatavat jatkuvat rinnalla. Tämä aiheuttaa hajanaisuutta. Järjestelmät kehittyvät, mutta työ ei muutu samaa tahtia.
Tekoäly ja ennakointi uusiksi kehittämiskohteiksi?
Selvityksen perusteella Kanta koetaan aidosti hyödylliseksi ja sen kehittämistä halutaan jatkaa. Samalla monet haasteet ovat tuttuja.
Vastaajat peräänkuuluttavat paremmin kohdistettua ja vaikuttavampaa tekemistä. Lainsäädännön, kansallisen kehittämisen ja hyvinvointialueiden oman kehitystyön tulee olla nykyistä paremmin synkronoitua. Lisäksi tarvitaan yhteisiä standardeja, pelisääntöjä ja selkeitä toimintamalleja, joiden avulla käyttöönotot viedään loppuun asti.
Tiedon käyttö on vietävä pidemmälle, jotta yksittäisten palvelutapahtumien sijaan voidaan hahmottaa asiakkaan kokonaistilanne.
Keskeisiksi uusiksi avauksiksi selvityksessä nousevat tekoäly ja Kannan hyödyntäminen ennakoinnissa. Kannan tietojen tiivistäminen tekoälyn avulla voisi tuoda ammattilaisille olennaisen tiedon käyttöön nopeasti ja yhtenäisesti. Samoin Kannan hyödyntäminen ennakoinnissa voisi auttaa tunnistamaan riskejä ja tarpeita ajoissa sekä kohdentamaan palvelut sinne, missä niillä on suurin vaikutus.
Päällekkäisten tutkimusten ja palvelujen tunnistaminen sekä resurssien kohdentaminen vaikuttavimpiin toimenpiteisiin ovat keskeisiä asioita kestävän sote-järjestelmän rakentamisessa. Kustannusvaikuttava toiminta edellyttää tiedon hyödyntämistä.
Kohti vaikuttavampaa tekemistä
Eräs kartoitukseen osallistunut asiantuntija kiteytti tilanteen osuvasti: “enemmän vaikuttavaa, vähemmän hutihommia”. Tämä on hyvä ohjenuora myös jatkoon.
Meillä on kaikki edellytykset tehdä Kanta-palveluista täysipainoisempi osa laadukkaampaa hoitoa, vaikuttavaa tutkimusta ja päätöksentekoa. Kun dataa hyödynnetään, toimintamallit yhtenäistetään ja rooleja selkeytetään, kansallisen kehittämisen hyödyt realisoituvat täysimääräisinä koko järjestelmässä.
Jatkamme keskustelua selvityksestä kesän aikana LinkedIn-tilillämme. Ota Kanta-palvelujen tili (linkedin.com)(avautuu uuteen ikkunaan) seurantaan ja osallistu keskusteluun!
Selvitys toteutettiin yhteistyössä Sotemuotoilu Oy:n kanssa. Kohderyhmänä oli hyvinvointialueiden edustajat ja sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttajat. Aineisto kerättiin haastatteluilla, työpajoissa ja kyselyillä. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti ne kehittämisteemat, jotka eivät vielä sisälly nykyiseen Kanta-tiekarttaan (pdf)(avautuu uuteen ikkunaan).