Sisältöjulkaisija

Alaikäisen oikeus luottamukselliseen hoitoon turvattava jatkossakin

Blogi Kirjoitettu 10.9.2020 Kaikki blogit

Alaikäisen terveystietojen näkyminen huoltajille Omakannassa laajenee vaiheittain vuoden 2020 lopulta alkaen. Lääkärin vastuulla on huolehtia nuoren oikeuksista joka tilanteessa.

Nykyisellään huoltajat näkevät Omakannassa vain alle 10-vuotiaiden huollettaviensa tietoja. Sitä vanhempien alaikäisten terveydenhoitoon liittyviä tietoja on saanut vain hoitavalta taholta erikseen pyytämällä. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista mahdollistaa, että alaikäinen potilas voi tietyissä tapauksissa rajoittaa huoltajiensa tiedonsaantioikeutta potilastietoihinsa.

− Lain henkihän on ollut oikea – huolehditaan potilaan oikeudesta salata omat terveystiedot, Nuorten Lääkärien Yhdistyksen puheenjohtaja Jesper Perälä sanoo. 

Lääketieteen lisensiaatti Jesper Perälä

Perälän mukaan huoltajien arki on kuitenkin ollut hankalaa, kun tietojen näkyvyyden ikäraja on ollut kymmenen vuotta. 

− Nyt käyttöön tuleva uudistus tekee alaikäisten huollettavien puolesta asioinnista helpompaa. Niin huoltajien kuin nuorten itsensäkin asiointi sujuvoituu monessa kohtaa.

Nyt käyttöön tuleva uudistus tekee alaikäisten huollettavien puolesta asioinnista helpompaa. Niin huoltajien kuin nuorten itsensäkin asiointi sujuvoituu monessa kohtaa

Jatkossa korostuu lääkärien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten vastuu huolehtia, että jokaisen asiakkaan kohdalla toteutuu oikeus haluttaessa salata tietojensa näkyvyys. 

− On tärkeää, että nuoret potilaat tulevat terveydenhoidon piiriin – terveysasioita ei saa jäädä hoitamatta siksi, ettei haluta vanhempien tietävän.

On tärkeää, että nuoret potilaat tulevat terveydenhoidon piiriin – terveysasioita ei saa jäädä hoitamatta siksi, ettei haluta vanhempien tietävän.

Nuoren kykyä itsenäiseen asiointiin on arvioitava monipuolisesti

Perälä korostaa, että uudistus ei sinänsä tuo merkittävästi uutta lääkärin työhön. Varsinkin nuorten kanssa työskenteleville itsenäisyyden arviointi on arkipäivää.

− Kun nuori tulee vastaanotolle yksin, hoitokontaktin aikana tulee aina arvioida, onko hän tarpeeksi kykenevä huolehtimaan omasta terveydenhoidostaan.

Oleellista on kiinnittää huomiota tapauskohtaisuuteen. 

− Onko nuorella kyky juuri tämän hoitokontaktin asian hoitamiseen? Nuoren tulisi pystyä järjestämään itsenäisesti lääkärikäynnin lisäksi myös mahdolliset lääkitykset, jatkokäynnit ja hoidon päättäminen terveydenhuollon ammattilaisten tuella, kuten aikuistenkin, Perälä pohtii. 

Hoitosuhteen luottamuksellisuudesta ei tingitä

Alle 18-vuotiaat kehittyvät hyvin eri tahtiin: toinen hoitaa terveysasiansa itsenäisesti jo 15-vuotiaana, jollekulle toiselle ensimmäinen kerta yksin lääkärissä koittaa vasta reilusti täysi-ikäisenä.

− On hyvä, että päästään irti kategorisesta ikäraja-ajattelusta. Nuori voi esimerkiksi olla kyvykäs hoitamaan ehkäisyyn liittyviä asioita, mutta vakavamman sairauden kohdalla tarvitaan huoltajien tukea.

On hyvä, että päästään irti kategorisesta ikäraja-ajattelusta. Nuori voi esimerkiksi olla kyvykäs hoitamaan ehkäisyyn liittyviä asioita, mutta vakavamman sairauden kohdalla tarvitaan huoltajien tukea.

On hyvä muistaa, että vaikka nuori hoitaisi asiat itse ja on siihen kyvykäs, hän ei välttämättä koe tarvetta salata tietojaan. Asiaa on syytä arvioida jokaisen vastaanottokäynnin tai hoitojakson yhteydessä.

− Periaatteena joka tapauksessa on, että alaikäisen oikeus salata terveystietonsa on merkitsevämpi oikeus kuin vanhempien tarve tiedonsaantiin. Potilas-lääkärisuhteen luottamuksellisuus on terveydenhoidon peruspilareita, Perälä painottaa.

Lääketieteen lisensiaatti Jesper Perälä aloitti Nuorten Lääkärien Yhdistyksen puheenjohtajana vuoden 2020 alusta. Lisäksi hän tekee vastaanottotyötä Puolustusvoimien sotilaslääkärinä Rovaniemellä. Aiemmin Perälä on työskennellyt terveyskeskuksissa Jämsässä ja Alavudella.

Lisätietoa:

Alaikäisen päätöskyvyn arviointi terveydenhuollossa