Sisältöjulkaisija

null Elinluovutustahto kannattaa kirjata Omakantaan

Elinluovutustahto kannattaa kirjata Omakantaan

Blogi - Kansalaiset Kirjoitettu 09.10.2021 Kaikki blogit

Suomessa jokainen meistä on mahdollinen elinluovuttaja, ellei ole sitä eläessään kieltänyt. Oman elinluovutustahtonsa voi tallentaa helposti yhdellä klikkauksella Omakantaan.

Kolme naista keskustelemassa iloisena puiston penkillä.
 

Mitä elinluovutustahto tarkoittaa? 

Elinluovutustahto tarkoittaa, että henkilö haluaa luovuttaa kuoltuaan elimiään ja kudoksiaan käytettäväksi elinsiirtoon toisen henkilön hoitamiseksi. Elinsiirto on paras ja joskus myös ainoa vaihtoehto pitkälle edenneen munuais-, maksa-, sydän-, haima- tai suolistosairauden hoitoon.  

Suomessa jokainen meistä on mahdollinen elinluovuttaja, ellei ole sitä eläessään kieltänyt. Elinluovutustahto pyritään kuitenkin aina selvittämään. Tiedossa oleva elinluovutustahto nopeuttaa ja helpottaa elinluovutusta ja muiden ihmisten hengen pelastamista. Elinluovutustahdon voi ilmaista terveydenhuollossa, jossa se kirjataan Kantaan, Omakantaan itse kirjaamalla, paperisella elinluovutuskortilla, elinluovutuskortti-mobiilisovelluksella tai läheisille kertomalla. 

Miten elinluovutustahto kirjataan Omakantaan, ja miksi se on tärkeää? 

Elinluovutustahdon voi tallentaa Omakannassa yhdellä klikkauksella Elinluovutustahto-osiossa. Sivulle voi myös kirjoittaa lisätietoja antamastaan elinluovutustahdosta sekä tulostaa voimassa olevan elinluovutustahdon. Elinluovutustahtoa voi muokata ja täydentää Omakannassa halutessaan milloin vain.  

Omakantaan kirjattu elinluovutustahto tallentuu Kanta-palvelujen Potilastiedon arkistoon, josta terveydenhuollon ammattilainen voi nähdä sen. Omakantaan kirjaamalla terveydenhoidon saatavilla on aina ajantasaisin tieto elinluovutustahdosta, mikä myös nopeuttaa elinluovutustahdon varmistamista.  

Kuinka moni tarvitsee luovutettuja elimiä, ja mitä elimiä tarvitaan? 

Luovutetuille elimille on Suomessa jatkuva tarve – elinsiirtoa odottaa koko ajan yli 550 ihmistä. 

Elinsiirto tehdään, jos oma elin on lakannut toimimasta tai potilas on hengenvaarassa elimen heikon toiminnan vuoksi. Suomessa tehdään munuaisen-, maksan-, sydämen-, keuhkon-, haiman- ja ohutsuolensiirtoja. Vuonna 2020 Suomessa tehtiin yhteensä 408 elinsiirtoa, joista eniten oli munuaissiirtoja (263 kappaletta).  

Kuinka moni suomalaisista on ilmaissut elinluovutustahtonsa ja kuinka moni on kirjannut tahtonsa Omakantaan? 

Munuais- ja maksaliiton tilaaman Kansalaisten käsitykset elinluovutuksesta -galluptutkimuksen (2021) mukaan suomalaisista vain 36 prosenttia on ilmaissut elinluovutustahtonsa. Tutkimuksen mukaan suomalaisista valtaosa kuitenkin suhtautuu elinluovutukseen myönteisesti – jopa 83 prosenttia suomalaisista olisi valmis luovuttamaan elimiään kuolemansa jälkeen.  

Kanta-palveluissa on tallennettuna noin 706 000 voimassa olevaa elinluovutustahtoa. Lokakuussa 2020 Kantaan oli tallennettuna noin 613 000 elinluovutustahtoa.  

Voiko elinluovutustahdon tehdä Omakannassa toisen puolesta?

Omakannassa voi nykyään asioida toisen aikuisen puolesta Suomi.fi-valtuudella. Valtuutettu voi esimerkiksi uusia reseptejä ja käydä katsomassa laboratoriotutkimuksen tulokset toisen puolesta. Sen sijaan elinluovutustahtoa, hoitotahtoa ja Omakantaan tallennettuja hyvinvointitietoja valtuutettu ei voi käsitellä. Elinluovutuksia koskeva laki korostaa ihmisen omaa tahtoa hänen elintensä luovuttamiseen toisen ihmisen hoitoa varten.  

Omainen ei voi myöskään kieltää elinluovutusta omaan tahtoonsa vedoten. Jos vainaja on eläessään ilmaissut elinluovutustahtonsa, on sitä aina noudatettava. 

Elinsiirtoviikkoa vietetään 4.–9. lokakuuta 2021. 

Lähteet ja lisätietoja: