Omakannan suosio kasvaa – miten Omakantaa käytetään eri puolilla Suomea?
Omakannassa olevat tiedot ovat aina ulottuvillasi ‒ asuitpa missä päin Suomea tahansa.
Omakantaa käytetään kuntien väkilukuun suhteutettuna eniten Pohjois-Suomessa: esimerkiksi Rovaniemellä 58,9 prosenttia asukkaista on ottanut Omakannan omakseen. Yli 20 prosenttiyksikön kasvua vuodesta 2017 viime vuoteen on ollut muun muassa Rovaniemellä, Kolarissa, Pelkosenniemellä ja Sodankylässä.
‒ Pohjois-Suomen kunnat ovat aktivoituneet laajalta alueelta. Yksi syy voi olla se, että on helpompi asioida Omakannan kautta kuin käydä omalla terveysasemalla, toteaa Omakannan asiakkuusvastaava Mirva Nättiaho-Rönnholm.
Aktiivisia Omakannan käyttäjiä löytyy muualtakin: Itä-Suomesta Joensuusta, Uudeltamaalta Järvenpäästä ja Keravalta sekä Lounais-Suomesta Turusta. Maantieteellisesti kunnat ovat kaukana toisistaan.
‒ Isoissa kaupungeissa looginen selitys voi olla se, ettei korona-aikana haluta jalkautua terveysasemille kuulemaan tutkimusten tuloksia, kun ne voi katsoa Omakannasta. On myös kuntia, joiden lääkärit ohjaavat aktiivisesti käyttämään Omakantaa.
Isoissa kaupungeissa looginen selitys voi olla se, ettei korona-aikana haluta jalkautua terveysasemille kuulemaan tutkimusten tuloksia, kun ne voi katsoa Omakannasta.
Eroja on alueittain
Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla Omakantaa hyödynnetään vähiten. Saariryhmän kunnissa käyttäjämäärät ovat pääsääntöisesti 20 prosentin molemmin puolin. Ruotsinkielisten pohjalaiskuntien asukkaista noin 40 prosenttia käyttää Omakantaa.
Ruotsinkielisissä pohjalaiskunnissa käytön kasvua vuodesta 2017 on ollut noin 10‒15 prosenttia. Ahvenanmaalla kasvua on ollut noin 10 prosenttiyksikköä.
‒ Ahvenanmaata ei ole velvoitettu tallentamaan potilastietoja Kantaan, vaikka sähköinen resepti on käytössä.
Omakanta toimii molemmilla kotimaisilla kielillä suomeksi ja ruotsiksi. Vaikka asiointi lääkärillä olisi tapahtunut ruotsiksi, saattaa terveydenhuolto kirjata käynnin tiedot suomeksi.
‒ Tällä voi olla vaikutusta ruotsinkielisen väestön kiinnostukseen käyttää Omakantaa, Nättiaho-Rönnholm pohtii.
Kehitystä koko ajan
Omakannan etuna on myös se, että terveystiedot säilyvät, vaikka henkilö muuttaisi paikkakunnalta toiselle. Kanta-palveluihin tallennetut tiedot ovat potilaan antamalla suostumuksella niin julkisen kuin yksityisen terveydenhuollon käytössä kautta maan.
Omakantaa kehitetään koko ajan. Parhaillaan (huhtikuussa 2021) valmistellaan palveluun toteutettavaa sähköistä koronarokotustodistusta, jonka voisi näyttää QR-koodina puhelimen näytöltä tai tulostaa paperille.
Tulevaisuudessa myös hyvinvointidataa voi tallentaa Omakannan hyvinvointitietoihin yhä useammasta sovelluksesta. Vaikkapa omasta verensokerin tai verenpaineen seurannasta voi olla hyötyä myös terveydenhuollossa.
‒ Omakannassa oma terveyshistoria on vain klikkailun päässä. On hienoa, että sen käyttö on noususuunnassa: suurin osa suomalaisista on lähtenyt kehitykseen mukaan, toteaa Nättiaho-Rönnholm.