Sisältöjulkaisija

Omakantaan voi tallentaa hoito- ja elinluovutustahdon

Blogi Kirjoitettu 05.09.2019 Kaikki blogit

Hoitotahdolla voi varmistaa omien toiveiden huomioinnin tilanteissa, joissa itse ei kykene enää ilmaisemaan tahtoaan. Tahdonilmaisut on mahdollista tehdä myös Omakannan kautta.

Hoitotahtoa tai elinluovutustahtoa saattaa tarvita missä vaiheessa elämää tahansa, vaikka usein ihmiset alkavat ajatella asiaa vasta sairauden tai vanhuuden kynnyksellä. Tahdonilmaisut omasta hoidosta ja elinluovutuksesta voi kuitenkin tehdä jo aiemmin. Näin taataan se, että potilaan tahto otetaan terveydenhuollossa huomioon. Toimintamallina on automaattisesti hoidon yhteydessä tarkastella, mitä henkilö on ilmaissut tahdokseen hoitoon liittyvissä päätöksissä ja hoidon toteutuksissa.

Terveyskuvioiset puupalikat ja sormet

”Jos terveydenhuollon ammattilaisella on tiedossa potilaan hoitotahto, sitä pitää noudattaa. Hoitotahto on jokaisen oma, henkilökohtainen varmistus omien toiveidensa huomioinnista tilanteissa, joissa ei itse ole kykenevä ilmaisemaan tahtoaan. Sen avulla on mahdollista helpottaa niin läheisten kuin hoitoon osallistuvien terveydenhuollon ammattilaisten toimintaa. Hoitotahtoa voi myös päivittää elämän varrella tarpeen tullen, esimerkiksi lääketieteen kehittyessä”, valottaa projektipäällikkö Tarja Räty Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Hoitotahto tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. Toiset mieltävät sen puhtaasti lääketieteelliseksi tahdoksi, esimerkiksi elvytyskielloksi. Toisille hoitotahto voi perustua omaan vakaumukseen, jolloin esimerkiksi ei halua itselle tehtävän verensiirtoja. Joskus hoitotahtoon taas kirjataan arkisia asioita, kuten toiveita musiikin kuuntelusta tai ulkoilusta. Hoitotahdon ei tarvitse olla minkään tietyn kaavan mukainen.

Elinluovutus- ja hoitotahto suoraan Omakantaan

Elinluovutuksen osalta Suomen lain mukaan aivokuolleen henkilön elimiä ja kudoksia voidaan käyttää toisen ihmisen hyväksi, jos hän ei ole sitä eläessään vastustanut. Mahdollinen elinluovutustahto tulee kuitenkin pyrkiä selvittämään, joten se on hyvä olla kirjallisesti löydettävissä. Niin elinluovutustahto kuin hoitotahto on helppo tehdä suoraan Kanta-palvelujen Omakantaan.

”Kaikissa Suomessa käytössä olevissa potilastietojärjestelmissä on mahdollisuus tallentaa ja tarkastella hoitotahtoja. Kun tahdonilmaisut on tehty Omakannan kautta, terveydenhuollon saatavilla on varmasti aina viimeisimmät versiot. Omakannan kautta tahdonilmaisut näkyvät myös kansallisesti samanmuotoisena kaikissa potilastietojärjestelmissä”, Räty sanoo.

Elinluovutus- ja hoitotahdon voi tehdä Omakantaan milloin tahansa.

Tahdonilmaisuja voi laatia rauhassa miettien, tarvittaessa omaisten avulla. Omakannassa tahtoa voi myös muokata ja täydentää aina kun haluaa. Päivitetty versio tallentuu reaaliajassa, ja se on heti terveydenhuollon käytössä.

Omakantaan kirjaamisen lisäksi hoito- ja elinluovutustahdosta on hyvä kertoa läheisille. Omat tahdonilmaisut voi halutessaan myös tulostaa Omakannasta.

Ketkä voivat tallentaa tahdonilmaisut Omakantaan?

Kuka tahansa, joka käyttää Omakantaa voi laatia oman hoitotahtonsa tai lisätä elinluovutustahtonsa palveluun. 

Myös alaikäinen, jolla on verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenne tai sirullinen henkilökortti, pystyy kirjaamaan tahdonilmaisunsa Omakantaan. Alaikäisen kohdalla tahdonilmaisut otetaan kuitenkin huomioon sairaus- ja tapauskohtaisesti: tahdonilmaisu on tietyissä tapauksissa juridisesti sitova ja tietyissä tapauksissa se otetaan huomioon mielipiteenä, mutta viime kädessä lääkäri tekee päätöksen hoidosta.

Miten hoito- ja elinluovutustahdon voi tehdä Omakannassa? 

Tahdonilmaisut tehdään kirjautumalla Omakantaan esimerkiksi pankkitunnuksilla. Sivuston valikosta löytyy omat kohdat sekä elinluovutustahdolle että hoitotahdolle. Omakannan verkkokoulussa on ohjeet ja opastevideo mitä hoitotahdolla ja elinluovutustahdolla tarkoitetaan ja kuinka se laaditaan Omakannassa. 

 

Lue lisää