Sisältöjulkaisija

Konstantin Hyppönen kehittää digi-palveluja kaikkia meitä varten – Omakanta ja Koronavilkku suosittuja

Blogi - Kansalaiset Kirjoitettu 14.09.2020 Kaikki blogit

Meillä on edellytykset olla maailman paras sähköisten terveyspalveluiden maa, Kanta-palvelujen pääarkkitehti sanoo.

Syyskuun alkupuoli ja noin joka kolmas suomalainen on jo ladannut Koronavilkun puhelimeensa.

− Suomalaisten erityispiirre tulee esiin juuri tässä. Olemme hyviä uusien digitaalisten palvelujen hyödyntämisessä − varsinkin, kun on kyse matkapuhelimessa toimivista palveluista. Sama ilmiöhän on tapahtunut Omakannan kohdalla, kertoo Kanta-palvelujen pääarkkitehti, Kelassa työskentelevä Konstantin Hyppönen

Hyppönen on viime kevään ja kuluneen kesän aikana ollut mukana Koronavilkun kehittämisessä THL:n ja muiden organisaatioiden kanssa. Huikea ensimmäisten vuorokausien latausmäärä yllätti myös Hyppösen.

− Suomalaiset tarttuivat tilaisuuteen oikein urakalla. Mitään käytännön evidenssiä Koronavilkun vaikutuksista ei tietenkään vielä ole saatavilla, mutta laskentamallien mukaan sovellus voi auttaa koronavirustilanteen hillitsemisessä. 

Kansainvälisen yhteentoimivuuden edistäjä

Hyppönen aloitti Kelassa vuonna 2011. Heti ensimmäisenä työtehtävänään hänellä oli rajat ylittävän reseptin kehittäminen. 

− Tarkastelen konepellin alla olevaa osuutta eli teknistä toteutusta, mutta myös standardeja.

Ennen muuta Hyppönen tunnetaan juuri pioneerityöstään kansainvälisen yhteentoimivuuden edistämiseksi.

− Työskentelen isojen kokonaisuuksien parissa, ja kaikkeen työhöni liittyy myös kansainvälinen puoli. Työ rajat ylittävän reseptin osalta on edennyt hyvin. Suomi on ollut esimerkkimaana kansainvälisen yhteentoimivuuden osalta, Hyppönen sanoo.

Myös koronasovelluksen tiimoilta Hyppönen on osallistunut työskentelyyn EU-tasolla.

− Useissa maissa on koronasovelluksia työn alla, ja olemme pohtineet eHealth-verkoston kanssa, saisiko ne toimimaan järkevästi yhteen. Tosi nopeasti pääsimme yhteisön kanssa yhteisymmärrykseen siitä, miten eri maiden sovelluksen pitäisi toimia yhteen. 

Tosi nopeasti pääsimme yhteisön kanssa yhteisymmärrykseen siitä, miten eri maiden sovelluksen pitäisi toimia yhteen.

Hyppösen mukaan ensimmäinen vaihe on juuri meneillään ja ensimmäiset maat saadaan kohta yhteentoimivuuden piiriin.

− Suomen osalta tarvitaan vielä lainsäädäntömuutosta. Toivottavasti sekin tapahtuu riittävän nopeasti. Tämä on kuitenkin merkittävä asia.

Kansallisen lääkityslistan kehittäminen etenee

Viime vuosina Kanta-palvelujen pääarkkitehdin työlistalla isoon rooliin on kasvanut lääkityskokonaisuuden suunnittelu. Kansallisen lääkityslistan avulla jokainen näkisi kootusti voimassa olevat lääkityksensä, ja sama tieto olisi ammattilaisten käytössä.

− Olemme perustamassa kansallista lääkityslistaa ja parantamassa nykyistä sähköistä reseptiä, Hyppönen kertoo työstään. 

Hyppönen kollegoineen pohtii myös, miten potilastietoja voitaisiin järjestää ja jäsentää paremmin: miten hoitokokonaisuudet saadaan tunnistettua paremmin ja yksittäiset käynnit näytettyä.

− Tällä hetkellähän kaikista potilaskäynneistä ei välttämättä tule erillistä käyntimerkintää, ja tietojen löytäminen on joskus hankalaa. Tavoitteena on lisäksi, että standardimuotoiset yhteenvetotiedot löytyisivät Omakannasta helposti esimerkiksi matkalla ollessa.

Mikä Hyppöstä motivoi eniten työssään?

− Kehitämme hyvinvointia lisääviä palveluja kaikille suomalaisille, emme vain jollekin tietylle yksittäiselle ryhmälle. On myös kustannustehokasta tehdä palveluita kansallisella tasolla − toki alueellisiakin palveluja tarvitaan.

Kehitämme hyvinvointia lisääviä palveluja kaikille suomalaisille, emme vain jollekin tietylle yksittäiselle ryhmälle.

Myös keskustelut ulkomailla inspiroivat Hyppöstä.

− Ulkomailla usein huomaa, että meillä Suomessa asiat toimivat hyvin ja toisaalta saa myös ideoita, miten asioita voisi tehdä vielä paremmin.

Hyppösellä onkin visio, johon hän haluaa haastaa muutkin mukaan.

− Ruotsalaiset ovat asettaneet tavoitteekseen, että vuonna 2025 Ruotsi on paras sähköisten terveyspalvelujen maa. En hae tässä mitään Suomi−Ruotsi-ottelua, mutta toivon, että voisimme haastaa naapurimaatamme. Samoja asioita olemme täälläkin kehittämässä. Ruotsissakin kansallinen lääkityslista on nostettu kärkihankkeeksi − heillä on toki budjettiakin enemmän käytössä. 

Tavoitteena olla vieläkin asiakaslähtöisempiä

Kanta-palvelut täytti tänä keväänä kymmenen vuotta. Myös Hyppösellä itsellään tulee kohta kymmenen vuotta täyteen Kelassa. Mielenkiintoinen työ on vienyt mukanaan.

− Moni saattaa mieltää, että Kelassa on lähinnä etuusihmisiä. Kelassa on myös paljon IT-porukkaa, hyvät infrastruktuurit, valmiudet ja prosessit kehittää asioita. Tämä on myös yksi syy, miksi pystyimme ensimmäisenä Viron kanssa toteuttamaan valtioiden rajat ylittävän terveydenhuollon palvelun Euroopassa.

Samalla Hyppönen haluaa haastaa kollegoitaan Kelassa. 

− Toivon, että olisimme vieläkin asiakaslähtöisempiä. Että pystyisimme vielä paremmin tunnistamaan asiakkaiden salaiset toiveet ja ottamaan heidät osaksi kehitystyötämme. Asiakkaita voisi haastatella, ja palvelumuotoilun työkaluja ja visualisointia voisi hyödyntää enemmän. Esimerkiksi kun miettii, mikä on potilaan käyttämä lääkitys kokonaisuudessaan − miten sen voisi parhaiten esittää visuaalisessa muodossa?