Sisältöjulkaisija

Aalto-yliopiston ja Kelan tutkimus: Omakanta on kansalaiselle erittäin hyödyllinen palvelu

Blogi Kirjoitettu 12.05.2022 Kaikki blogit

Omakannan käyttäjien mielipiteitä palvelusta on kartoitettu kyselytutkimuksella kesällä 2021 sekä alkuvuodesta 2022. Aalto-yliopiston ja Kelan yhteistyönä toteuttamat tutkimukset osoittavat, että kansalaiset hyötyvät Omakanta-palvelusta monin tavoin.

Perhe pöydän ääressä

‒ Kesäkuussa 2021 kyselyymme vastasi yli 3000 Omakannan käyttäjää, jotka antoivat palvelun käytettävyydelle hyvän kokonaisarvosanan 72,7 (asteikolla 0-100). Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Omakannan käytettävyyttä arvioitiin laajasti kansainvälisessä tutkimuksessa käytössä olevalla SUS-mittarilla (System Usability Scale). Mittarilla voidaan luotettavasti arvioida ja vertailla erilaisten palveluiden käytettävyyttä, kertoo vanhempi yliopistonlehtori Sari Kujala Aalto-yliopistosta.

Suurin osa suomalaisista käyttää Omakantaa, jonka kautta jokainen näkee omat terveystietonsa ympäri vuorokauden. Vuonna 2021 jo 92% aikuisista käytti Omakantaa.

Yleisesti tutkimuksissa on havaittu, että iäkkäämpien käyttäjäkokemus digitaalisista palveluista on heikompi kuin nuorten. 

‒ Omakannan kohdalla tämä yleistys ei kuitenkaan vaikuta pätevän. Iäkkäämmät arvioivat Omakannan käytettävyyden jopa paremmaksi kuin nuoremmat, kertoo Kujala.

Terveystiedot ja reseptiasiat kiinnostavat suomalaisia

Tutkimuksessa selvisi, että lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten merkintöjen lukeminen on reseptiasioiden hoitamisen lisäksi yleisin syy Omakannan käyttöön. Käyttäjät kokevat käteväksi sen, että Omakannassa omiin terveystietoihin voi perehtyä rauhassa. 

Omakannassa näkyvien tietojen koetaan auttavan oman terveydentilan ymmärtämisessä ja hoidossa. Ammattilaisten merkinnät muistuttavat vastaanotolla käydyistä keskusteluista ja saaduista ohjeista. Merkintöjen avulla monet vastaajat myös seuraavat hoitosuunnitelmansa etenemistä ja valmistautuvat seuraavaan vastaanottoon. 

‒ Juuri se on palvelumme ytimessä: ajantasainen ja yhdestä paikasta löytyvä tieto, joka tarjoaa kokonaisvaltaisen näkymän ihmisen hyvinvointiin, toteaa Kanta-palvelujen liiketoiminnan asiantuntija Mari Holmroos.

Terveydenhuollon ammattilaisilta toivotaan helpommin ymmärrettävää tekstiä

Tutkimuksen vastaajien mukaan omiin tietoihin perehtyminen voi auttaa pitkäaikaissairauksien tai muiden terveysongelmien hoitamisessa. Samalla lääkäreiden toivottiin kuitenkin vähentävän vaikeiden lääketieteellisten termien käyttöä kirjauksissaan ja kirjoittavan helpommin ymmärrettävää tekstiä. 

‒ On hyvä tiedostaa, että Omakanta on näkymä terveydenhuollossa kirjattuihin tietoihin. Mikäli omissa terveystiedoissa on epäselvyyttä tai niitä on vaikea ymmärtää, siitä kannattaa keskustella oman lääkärin tai sen hoitavan asiantuntijan kanssa, joka tiedot on kirjannut, muistuttaa Holmroos. 

Termien ja diagnoosien selityksiä ja hoito-ohjeita löytyy tarvittaessa myös lääkäriseura Duodecimin Terveyskirjasto.fi -palvelusta. 

Tutkimus jatkuu pohjoismaisessa yhteistyössä

Pohjoismaisessa tutkimusyhteistyössä toteutettavassa NORDeHEALTH-hankkeessa tutkitaan suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten ja virolaisten potilaiden kokemuksia kansallisista potilasportaaleista. Osana hanketta toteutettiin alkuvuodesta 2022 käyttäjäkysely kaikissa siihen osallistuvissa maissa.  

‒ Vastaajia eri maissa oli kaikkiaan yli 30 000 ja Suomesta saimme mukaan 4700 vastaajaa. Aineiston avulla tutkimme käyttäjien kokemuksia terveystietojen hyödyistä, puutteista, sekä tietosuojasta ja yksityisyydestä, kertoo tutkijatohtori Iiris Hörhammer Aalto-yliopistosta.

Kanta-palveluille kansainvälisessä tutkimuksessa mukana olo on luonnollinen osa palveluiden kehittämistä toimivammiksi.

‒Tutkimus tarjoaa meille konkreettisia kehitysehdotuksia ja sen tulosten perusteella pystymme parantamaan Omakantaa entistä paremmin käyttäjiään palvelevaksi, toteaa Holmroos.

Hankkeessa kerätään myös asiantuntijoilta ja julkisista lähteistä tietoa siitä, miten potilasportaalien tekninen toteutus ja käyttöä ohjaavat rakenteet eroavat maiden välillä. Vertailemalla eri maiden palveluita ja potilaiden kokemuksia eri maissa on mahdollista oppia, miten palveluja voidaan kehittää hyödyllisemmiksi käyttäjilleen.

‒  Haluamme ymmärtää, mitkä ryhmät ovat palveluiden käyttäjinä heikommassa asemassa. Onko joidenkin potilaiden vaikeampaa hyödyntää terveystietojaan ja näin osallistua omaan hoitoonsa? Entä millä keinoin heitä voitaisiin tukea portaalien käytössä, Hörhammer pohtii.  

NORDeHEALTH -tutkimushankkeen tuloksia on odotettavissa vuoden 2022 aikana.

Lisätietoja