Sisältöjulkaisija

Järjestötyö on tärkeä osa Kanta-palvelujen kehitystä

Blogi - Ammattilaiset Kirjoitettu 6.8.2019 Kaikki blogit

Kanta on tehty käyttäjiään varten. Kanta-palveluja käyttää työssään apteekkien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Eri ammattiryhmiä edustavat järjestöt ovat aktiivisesti mukana tekemässä yhteistyötä Kanta-palvelujen kanssa.

Kanta-palveluissa tehdään monipuolista yhteistyötä eri ammattijärjestöjen edustajien sekä Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) välillä. Yhteistyötä tehdään useissa kanavissa, samaan tapaan kuin potilasjärjestöjen edustajien kanssa Omakannan asiakasraadissa. Yhteydenpito on aktiivista. Toiminnassa on esimerkiksi Kanta-viestintäverkosto, jossa liittojen viestinnästä vastaavat kokoontuvat säännöllisesti. THL järjestää myös yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien Kanta-käyttäjien yhteistyökokouksia.

Yhteistyötä tehdään muun muassa Apteekkariliiton, Fysi ry:n, Hammaslääkäriliiton, Lääkäriliiton, Lääkäripalveluyhdistys LPY:n, Näe ry:n, Puheterapeuttiliiton, Suomen psykologiliiton ry:n, TEHYn, SuPerin ja Terveydenhoitajaliiton kanssa. Lisäksi nyt kun Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto on otettu käyttöön, yhteistyö on aloitettu myös sosiaalipuolen järjestöjen kanssa.
 

Alt=""

”Teemme yhteistyötä oikeastaan kaikkien sellaisten järjestöjen kanssa, joiden jäsenet käyttävät Kanta-palveluja jollakin tapaa, esimerkiksi kirjoittavat reseptejä Reseptikeskukseen tai tallentavat tietoja Potilastiedon arkistoon tai Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon”, sanoo Kanta-palveluissa työskennellyt kehittämispäällikkö Pia Järvinen-Hiekkanen.

Vastavuoroista tiedonvälitystä

Tärkeintä yhteistyössä on molemminpuolinen tiedonvälitys. Järjestöt saavat Kanta-palveluista ensikäden tietoa, jota he pystyvät välittämään eteenpäin omille jäsenilleen. Vastavuoroisesti järjestöt tuovat Kanta-palveluille palautetta siitä, mikä toimii ja mihin asioihin toisaalta toivottaisiin muutosta. Kun yhteistyöjärjestöt koostuvat hyvin erilaisista Kanta-palveluja käyttävistä ammattiryhmistä, palaute on laajaa ja sitä saadaan suoraan kutakin ryhmää edustavalta järjestöltä. 

”Jäsenkunnat ovat hyvin erityyppisiä, joten eri järjestöjen esiintuomat ongelmat ovat myös erilaisia. Järjestöyhteistyön kautta voimme tukea ja ohjeistaa tiettyjä käyttäjäryhmiä paremmin. Vuosien varrella Kanta-palveluihin liittymisessä on saatettu tarvita erityistä ohjeistusta etenkin pienempien toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Fysi ry:n kautta saimme vietyä tietoa pienille fysioterapiayrityksille, joille Kanta-liittyminen oli suuri ponnistus”, Järvinen-Hiekkanen kuvailee.

Lääkäriliitto mukana alusta asti

Yhteistyö Lääkäriliiton kanssa on jatkunut pitkään. Informaation välittäminen Kanta-palvelujen ja Lääkäriliiton jäsenistön välillä on yksi tärkeimmistä tehtävistä, mutta liitto on myös ollut mukana kehittämässä palveluja.

”Lääkäriliitto on ollut mukana Kannan kehittämisessä tavalla tai toisella viimeisen 15 vuoden aikana. Olemme alusta asti päässeet mukaan miettimään lääkäreitä koskettavia palveluja, antamaan lausuntoja ja osallistumaan erilaisiin työryhmiin. Kanta-palvelut ovat todella tärkeitä päivittäisiä työkaluja lääkäreille: tietokone ja sähköiset järjestelmät näkyvät arjessa stetoskooppiakin enemmän”, sanoo Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuorenkoski.

Lääkäriliiton kanssa on ollut läheistä yhteistyötä muun muassa silloin, kun Kelain-palvelu  tehtiin. Liitto oli mukana kehitystyössä ja sen jäseniä oli testaamassa palvelun toiminnallisuuksia ja työnkulkua. 

”Kelaimen käyttöönotto oli ammattikunnallemme iso askel, joka liittyi vahvasti sähköisen reseptin muuttumiseen pakolliseksi. Varsinkin iäkkäämpi polvi oli tottunut tekemään lääkemääräykset tietyllä tavalla, ja siirtyminen tietokonemaailmaan oli suuri kynnys. Kelan teknisestä tuesta on ollut senioriporukalle korvaamaton apu. Meidän näkökulmastamme yhteistyö Kanta-palvelujen kanssa ei olisi voinut sujua paremmin”, Vuorenkoski kehuu.

Apteekkariliitto vahvasti mukana sähköisessä reseptissä

Myös Apteekkariliitto on ollut läheinen yhteistyökumppani Kanta-palvelujen perustamisesta lähtien. Liitto on esimerkiksi ollut mukana alusta asti määrittelemässä sähköistä reseptiä, jalkauttamassa sitä apteekkeihin sekä kehittämässä palvelua ja toimintoja yhdessä Kanta-palvelujen kanssa. 

”Yksi keskeinen elementti sähköisen reseptin menestyksekkäälle käyttöönotolle oli se, että työtä suunniteltiin ja aikataulutettiin yhdessä. Apteekit olivat kuitenkin valtakunnallisesti ensimmäinen toimija, joka otti sähköisen reseptin käyttöön. Käytännössä apteekin liittyminen sähköiseen reseptiin koostui kahdesta vaiheesta: apteekin omista valmistelevista toimenpiteistä ja yhteistyöstä Kanta-palvelujen kanssa. Käyttöönottovaiheen jälkeen lähes yhtä tärkeää oli ensimmäisten vuosien todella tiivis seuranta ja kehitystyö”, kertoo Apteekkariliiton hankepäällikkö Iiro Salonen.

Viime vuosina yhteistyössä on laadittu myös häiriötilanneohjeistus apteekeille ja terveydenhuollolle. Lisäksi jatkuvaa yhteistyötä tehdään lainsäädännön tai viranomaisten määräysten muuttuessa.

”Tärkeintä yhteistyössä on kuitenkin se, että viesti apteekeille ja apteekkien asiakkaille pysyy samana, selkeänä ja ajantasaisena. Meillä on merkittävä rooli apteekkien tiedottamisessa ja ohjeistamisessa. Tehtävämme on myös jalostaa apteekin asiakkaiden ja työntekijöiden esiintuomista ideoista konkreettinen ehdotus Kanta-palveluille eteenpäin vietäväksi”, Salonen täydentää.

Kanta-palvelut ovat olleet myös mukana Apteekkariliiton vetämässä hankkeessa sähköiseen valtuutukseen  liittyen, sillä se on tuonut mukanaan muutoksia myös Kanta-palvelujen suuntaan.

”Onnistunut pohja yhteistyölle on rakennettu vuosien saatossa. Tämä mahdollistaa kunnianhimoisten kehityshankkeiden läpiviemisen eri toimijoiden kesken.”