Sisältöjulkaisija

Omatietovaranto toimii oman hyvinvoinnin seuraamisen tukena

Blogi Kirjoitettu 08.02.2019 Kaikki blogit

Kanta-palvelujen Omatietovarannon avulla kansalainen voi seurata omaa terveyttään ja hyvinvointiaan. Tulevaisuudessa tiedoista on hyötyä myös terveydenhuollossa.

Moni seuraa omaa hyvinvointiaan erilaisten laitteiden ja sovellusten avulla, joko vain itseään varten tai lääkärin suosituksesta. Usein käytössä on aktiivisuusranneke tai sykemittari, jolla on helppo seurata päivittäistä liikkumista ja terveydentilaa. Lääkäri on myös saattanut pyytää kirjaamaan säännöllisesti ylös esimerkiksi verenpainelukemia tai ravitsemusterapeutti ruokavaliotietoja.

Omia hyvinvointitietoja seuraamalla voi itse havaita, missä olisi parannettavaa, ja pyrkiä ennaltaehkäisemään sairastumista.

Kansalaisten oma terveydenseuranta otettiin osaksi Kanta-palveluja viime vuonna, kun Omatietovarannon ensimmäinen vaihe käynnistyi. Omatietovaranto on kansalaisen omien terveys- ja hyvinvointitietojen tallennuspaikka, jonne voi tallentaa monenlaista tietoa Kanta-palvelujen hyväksymien hyvinvointisovellusten avulla. Omatietovarantoon pääsee Omakanta-palvelun kautta.

”Kelan ylläpitämä Omatietovaranto on turvallinen paikka tallentaa erilaista tietoa, jota omaa terveyttä seuratessaan haluaa kerätä itsestään. Palvelua käytetään erilaisilla hyvinvointisovelluksilla, joilla voi tallentaa omia mittaustietojaan esimerkiksi verenpaineesta, verensokerista tai sykkeestä”, kertoo Omatietovarannon tuoteomistaja Pirjo Vuorikallas.

Jos käytössä on useita eri sovelluksia, Omatietovarantoon voi kerätä tallennetut tiedot yhteen paikkaan ja tarkastella kerättyjä tietoja pidemmältä aikaväliltä. Tätä kautta voi huomata, miten oma vointi kehittyy ajan saatossa.

Itse kerätyt mittaustiedot hyvinvoinnin tueksi

Omatietovaranto on ensisijaisesti tarkoitettu vain kansalaisen oman hyvinvoinnin tukemiseen. Omia hyvinvointitietoja seuraamalla voi itse havaita, missä olisi parannettavaa, ja pyrkiä ennaltaehkäisemään sairastumista. Tulevaisuudessa Omakannan kautta voi kuitenkin myös antaa suostumuksen tietojen jakamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jolloin tietoja voidaan hyödyntää tarvittaessa palvelujen antamisen ja hoidon tukena.

”Asiakastietolaki on käsittelyssä eduskunnassa ja sen hyväksyntää odotellaan. Sen jälkeen kansalainen voi antaa ammattilaiselle luvan tarkastella itse tallentamiaan hyvinvointitietoja Omatietovarannosta. Esimerkiksi jos sairastaa diabetesta, voi tallentaa verensokerin mittaustuloksia, painotietoja ja vaikka ruokavaliotietoja ja välittää niitä palvelun kautta lääkärille”, Vuorikallas selventää.

Kun laki on hyväksytty ja terveydenhuollon ammattilaisille on saatu tarvittavat sovellukset, Omatietovarannon ja hyvinvointisovellusten avulla on mahdollista hoitaa monia pieniä asioita, joita varten ennen on pitänyt käydä terveysasemalla. Tällöin monenlainen seurantatieto voidaan välittää sähköisesti eikä erikseen tarvitse mennä näyttämään vaikkapa verenpainelukemia.

Miten Omatietovarannon voi ottaa käyttöön?

Tällä hetkellä kuka tahansa Omakantaa käyttävä kansalainen voi tallentaa tietojaan Omatietovarantoon itseään varten. Ensimmäisessä vaiheessa tietoja voi tallentaa Terveyskylän Omapolku-sovelluksella. Palvelun käyttöä varten tulee ottaa sovellus käyttöön ja tehdä siellä kytkentä Omatietovarantoon. Lisäksi tarvitaan aktiivisuusmittari ja siihen liittyvä sovellus. Toistaiseksi toiminnassa ovat Fitbitin, Polarin ja Withingsin laitteet. 

”Sovelluksia on tulossa lisää, esimerkiksi kansallinen pilottisovellus Omaolo keväällä 2019. Ajatus on, että mikä tahansa sovellustoimittaja voi hyväksyttää sovelluksensa Omatietovarantoon liitettäväksi. Sovellustoimittajille on tiukat hyväksyntäkriteerit muun muassa tietoturvan ja tietosuoja-asioiden vuoksi, ja Omatietovarannon palvelualusta on myös tietoturva-auditoitu. Jokaisella sovelluksella on kuitenkin aina omat käyttöehtonsa, mikä on tietysti hyvä pitää mielessä.”

Sovelluksista kerättyjen tietojen katsominen onnistuu Omakannassa Hyvinvointitiedot-osiosta. Ensi keväänä Omatietovarantoon voi myös tallentaa itse manuaalisesti tietoja verensokerista, verenpaineesta ja painosta. Tällä halutaan tarjota mahdollisuus siihen, että tiettyjä omia tietoja voi tallentaa myös ilman hyvinvointisovelluksia.

”Omatietovarantoon tallennetut tiedot ovat aina kansalaisen omaa tietoa, eli se ei ole Kelan rekisterinpidon alaista. Kansalainen voi itse tallentaa ja poistaa tietojaan aina halutessaan sekä muokata itse antamiaan lupia Omakannan kautta. Asiakastietolain tultua voimaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisetkin voivat katsoa tietoja ainoastaan kansalaisen luvalla”, Vuorikallas muistuttaa.

Lisätietoa: