Yhteistyö

Hyvinvointialueet ja muu julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto, yksityiset palvelunantajat sekä apteekit vastaavat siitä, että heidän käyttämänsä tietojärjestelmät ovat yhteensopivia Kanta-palvelujen kanssa. Toimijat vastaavat myös Kanta-palvelujen käyttöönotosta omassa organisaatiossaan. Käyttöönotot suunnitellaan yhteistyössä tietojärjestelmätoimittajien kanssa.

Sujuva yhteistyö hyvinvointialueiden ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden kanssa on välttämätöntä Kanta‑palvelujen kehitykselle. Verkostoissa ja tapaamisissa jaetaan ajankohtaista tietoa, käsitellään alueiden esiin nostamia kysymyksiä ja saadaan arvokasta näkemystä palvelujen kehittämisen tueksi.

Käytännön yhteistyötä:

• Tapaamiset hyvinvointialueittain: omat tilaisuudet terveydenhuollolle ja sosiaalihuollolle. Jokaiselle hyvinvointialueelle on nimetty yhteyshenkilö Kanta-palveluissa. 
• Kanta‑palvelujen kehityksen ja tiekartan valmistelu yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa vuosittaisissa työpajoissa.
• Päätietojärjestelmien ympärille muodostuvat yhteistyökokoukset, jossa on mukana aina järjestelmätoimittaja, kyseistä järjestelmää käyttävät hyvinvointialueet, Kela ja THL (nk. neliapilakokous). 
• Koulutukset ja tapahtumat, joita Kanta järjestää sosiaali‑ ja terveydenhuollolle.
   

Suomessa on käytössä useita eri potilas- ja asiakastietojärjestelmiä. Järjestelmätoimittajat toteuttavat järjestelmänsä yhteensopiviksi Kanta-palvelujen kanssa. 

Yhteistyö järjestelmätoimittajien kanssa varmistaa, että Kanta‑palveluihin liittyvät asiakas‑ ja potilastietojärjestelmät toimivat sujuvasti ja yhdenmukaisesti. Yhteistyössä käsitellään tulevaa kehitystä, toiminnallisuuksia ja käyttöönottoihin liittyviä käytännön kysymyksiä. 

Käytännön yhteistyötä:

• Toimittajayhteistyökokoukset potilas-, asiakas‑ ja apteekkijärjestelmien toimittajille.
• Kahdenväliset tapaamiset, joissa tarkastellaan järjestelmäkohtaisia tarpeita ja ratkaisuja.
• Päätietojärjestelmien ympärille muodostuvat yhteistyökokoukset, jossa on mukana aina järjestelmätoimittaja, kyseistä järjestelmää käyttävät hyvinvointialueet, Kela ja THL (nk. neliapilakokous).
• Teknisten määrittelyjen kommentointi, yhteistestaukseen ja sertifiointiin liittyvä vuoropuhelu sekä työpajat, joissa kehitetään toiminnallisuuksia.

Kanta-palvelujen kehittämisessä huomioidaan käyttäjien kokemukset. Kantaa kehitetään palvelumuotoilun keinoin, asiakaslähtöisesti ja vuorovaikutuksessa käyttäjien kanssa. 

Tärkeä foorumi erilaisten käyttäjäryhmien tarpeiden kuulemiseen on Kannan kaksivuotinen järjestöpaneeli, jossa kansalaisjärjestöjen edustajat pääsevät vaikuttamaan Kanta-palvelujen kehittämiseen. 
 
Järjestöpaneeli kerää kokemuksia ja havaintoja sekä tuottaa tietoa Kanta-palvelujen kehittämisen tueksi. Se on oiva mahdollisuus vaikuttaa Kanta-palvelujen kehittämiseen. Paneelin kautta myös jaetaan ajankohtaista tietoa siitä, miten Kanta-palveluja kehitetään.
 
Mukana on muun muassa useita potilasjärjestöjä ja eri väestöryhmien kuten vanhusten, nuorten ja vammaisten edunvalvontajärjestöjä. Toimikaudella 2026–2027 paneeliin kuuluu 20 järjestöä ja se kokoontuu kaksi kertaa vuodessa.
 
Tämänhetkisen järjestöpaneelin toimikausi kestää vuoden 2027 loppuun. Tiedotamme verkkosivuillamme ja sosiaalisen median kanavissamme, kun järjestöpaneelin seuraavalle toimikaudelle haetaan osallistujia.

Kanta-palvelujen johto ja asiantuntijat käyvät vuoropuhelua päättäjien ja ministeriöiden kanssa, ja tarjoavat asiantuntemustaan erilaisiin työryhmiin. Yhteiskuntasuhdetyöllä halutaan varmistaa, että Kanta-palvelut kehittyvät ja että niiden tarjoama hyöty saadaan tehokkaasti yhteiskunnan käyttöön. Kanta-palveluihin ja digitalisaatioon liittyvää yhteiskuntasuhdetyötä tehdään Kelassa aktiivisesti.

Kanta-palveluihin tallennettuja tietoja voidaan hyödyntää myös niin sanotussa toisiokäytössä eli esimerkiksi tutkimuksessa ja tiedolla johtamisessa. Kela voi jalostaa Kantaan tallennetut tiedot helpommin hyödynnettävään muotoon ja toimittaa tietoja tahoille, joilla on lakisääteinen tiedonsaantioikeus. Lisäksi Kela kehittää tietopohjasta erilaisia tietotuotteita kuten raportteja, tilastoja ja indikaattoreita.

Kela osallistuu lisäksi aktiivisesti STM:n koordinoimaan sote‑tiedonhallinnan viranomaisyhteistyöhön, jossa sovitetaan yhteen eri viranomaisten kehittämishankkeita ja varmistetaan tiedon liikkuvuus sekä yhteentoimivuus. Kela toimii mukana ohjaus‑ ja seurantaryhmissä sekä osallistuu pyynnöstä eri sote‑tiedonhallinnan toimijoiden hankkeiden valmisteluun, seurantaan ja tilaisuuksiin. 

Kanta on mukana kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa ja EU-hankkeissa, joissa edistetään terveystietojen sujuvaa ja turvallista liikkumista Euroopassa.
EHDS-asetus on EU-asetus, joka antaa kansalaisille paremmat mahdollisuudet hallita omia terveystietojaan ja terveydenhuollon ammattilaisille pääsyn potilastietoihin hoito- ja asuinmaasta riippumatta. Kanta on mukana valmistelemassa EHDS-asetuksen toimeenpanoa siihen liittyvissä hankkeissa. 

Xt-EHR

Projektissa valmistaudutaan eurooppalaisen EHDS-lainsäädännön vaatimuksiin terveysdatan ensisijaisessa käytössä. Projektin tavoitteena on tehostaa EU-jäsenvaltioiden yhteistyötä, jotta potilastiedot olisivat yhteentoimivia ja terveystietojen välittäminen maiden välillä sujuvaa ja turvallista.

MyHealth@MyHands-hanke

MyHealth@MyHands-hankkeessa on tavoitteena edistää terveystietojen liikkuvuutta ja parantaa hoidon jatkuvuutta ja potilasturvallisuutta Euroopassa. Osana EHDS:n toimeenpanoa hankkeessa kehitetään kansalaisten mahdollisuuksia hallita omia terveystietojaan.

FLaRes 

FLaReS-projektissa laajennetaan rajat ylittäviä eurooppalaisia palveluja koskemaan myös laboratoriotietoja.

MaCoDeExSe

MaCoDeExSe -projektissa kehitetään ja ylläpidetään Suomessa käytössä olevia rajat ylittäviä palveluja, kuten sähköinen resepti ja potilastietojen yhteenveto.

Kela vastaa Kanta‑palvelujen käytännön kehittämisestä ja ylläpidosta. Kela koordinoi ja tukee palvelunantajia Kanta‑palvelujen käyttöönotossa, järjestää käyttöönottoihin liittyvät tilaisuudet ja koulutukset sekä viestii aktiivisesti asiakkaille ja sidosryhmille.   

Kela huolehtii Kanta‑palvelujen teknisestä toteutuksesta, teknisistä määrittelyistä, tietojärjestelmäarkkitehtuurista, asiakastuesta sekä Kanta-palveluihin liittyvien järjestelmien toiminnallisten määrittelyjen tuottamisesta. Kela vastaa myös yhteistestauksesta ja koodistopalvelun teknisestä toteutuksesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa Kanta-palvelujen toiminnallisesta suunnittelusta ja tukee toiminnallisia muutoksia, joita palvelujen käyttöönottoon liittyy.

THL osallistuu käyttöönottoihin sosiaali- ja terveydenhuollon sisältöjen ja toimintamallien asiantuntijana. Se tukee ja kouluttaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia esimerkiksi siinä, kuinka tiedot kirjataan omiin asiakas- ja potilastietojärjestelmiin.

THL vastaa Kanta-palvelujen ja niihin liittyvien tietojärjestelmien olennaisista vaatimuksista ja niiden ylläpidosta, mukaan lukien olennaisten toiminnallisten ja olennaisten tietoturvallisuusvaatimusten määräykset.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastaa Kanta-palvelujen yleisestä strategisesta ohjauksesta ja rahoituksesta.

STM vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja Kanta-palvelujen tavoitteiden määrittelystä ja kehityspolusta sekä seuraa tuloksia. STM huolehtii asiakas- ja sidosryhmäyhteistyöstä strategisella tasolla sekä valmistelee Kanta-palveluja koskevan lainsäädännön.

Lupa- ja valvontavirasto ylläpitää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterejä (Terhikki- ja Suosikki-rekisterit) ja tiettyjä koodistoja. Rekistereiden tietoja tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisissa tietojärjestelmissä.

Lupa- ja valvontavirasto valvoo myös sosiaalihuollon asiakastietojen ja terveydenhuollon potilastietojen käsittelyyn tarkoitettujen tietojärjestelmien olennaisten vaatimusten toteutumista.

Digi- ja väestötietovirasto vastaa tietojärjestelmäpalvelujen tunniste- ja varmennepalveluista.

Tietojärjestelmiä, arkistopalveluja ja sähköistä lääkemääräysjärjestelmää käyttävät henkilöt täytyy voida tunnistaa ja todentaa luotettavasti. Asiakirjat ja lääkemääräykset taas täytyy voida allekirjoittaa sähköisesti. Henkilöiden tunnistaminen ja sähköinen allekirjoitus toteutetaan DVV:n varmennepalvelujen ja toimintayksiköiden käyttöoikeuksien hallinnan avulla.