OmaKannassa on mahdollista asioida alaikäisen lapsen puolesta ja Suomi.fi-valtuudella toisen aikuisen puolesta. Myös edunvalvojat ja edunvalvontavaltuutetut pystyvät asioimaan edustettavansa puolesta Suomi.fi-valtuudella. Valtuutettu saa asiointiin lähes samat oikeudet kuin valtuuttaja.
Huoltajat voivat asioida OmaKannassa kaikkien alaikäisten lastensa puolesta. Lasten sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen näkymisessä huoltajalle on kuitenkin muun muassa alueellista vaihtelua.
Huoltajat voivat asioida OmaKannassa kaikkien lastensa puolesta. Lähtökohtaisesti kaikki alaikäisen lapsen potilastiedot näkyvät huoltajalle OmaKannassa. Poikkeuksena ovat ne tiedot, joiden näyttämisen päätöskykyiseksi arvioitu alaikäinen on erikseen kieltänyt. Lisäksi tietojen näkymisessä on jonkin verran eroja sen mukaan, millä hyvinvointialueella tietoja on kirjattu ja milloin.
Osaa lapsen vanhoista potilastiedoista ei kuitenkaan välttämättä voida näyttää huoltajille. Yli 10‑vuotiaan lapsen potilastiedot eivät näy huoltajalle OmaKannassa, jos niihin ei ole kirjattu arviota lapsen päätöskyvystä. Arviota ei voi lisätä tietoihin jälkikäteen.
Lapsen päätöskyvyn arvion kirjaaminen on otettu terveydenhuollossa käyttöön vaiheittain. Suurin osa julkisesta terveydenhuollosta pystyy jo kirjaamaan arvion lapsen päätöskyvystä tämän potilastietoihin. Tarvittaessa huoltaja voi pyytää lasta hoitaneesta terveydenhuollon yksiköstä tarkat tiedot siitä, mistä alkaen 10-17-vuotiaan lapsen tietoja näytetään huoltajalle.
Huoltajat voivat nähdä OmaKannassa vähitellen myös lastensa sosiaalihuollon asiakastietoja. Tiedot tulevat näkyviin OmaKantaan vaiheittain vuosina 2023–2026. Käyttöönottojen tilanteen näet sivulta Sosiaalihuollon asiakastiedot OmaKannassa. Huoltaja voi katsella OmaKannassa niitä lapsensa asiakastietoja, joita lapsesta on tallennettu Kantaan.
Jos huoltaja ei näe lapsensa tietoja OmaKannassa, asia täytyy selvittää sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tällöin täytyy tarkistaa, onko lapsen päätöskyvyn arvio ja tahto tietojen näyttämisestä huoltajalle kirjattu palvelutapahtumaan tai asiakirjaan oikein. Lue lisää virheellisen tiedon korjaamisesta.
Kun huoltaja asioi OmaKannassa alaikäisen lapsensa puolesta, hän kirjautuu palveluun omilla tunnuksillaan ja valitsee Toisen puolesta asiointi -linkin sekä lapsen, jonka asioita haluaa hoitaa. OmaKanta tarkistaa väestötietojärjestelmästä, että asioivalla henkilöllä on oikeus katsoa alaikäisen tietoja. Alaikäisen puolesta ei voi asioida valtakirjalla.
Voit lukea lisää OmaKannassa asioinnista kansalaisille suunnatuilta sivuilta OmaKannassa asiointi lapsen huoltajana. Kerromme sivuilla myös asiointiin liittyvistä rajoituksista, kuten huollonjakotilanteista ja turvakielloista.
Alaikäisen tietojen näkyminen OmaKannassa
- tukee huoltajien osallistumista ja tiedonsaantioikeutta
- vahvistaa alaikäisen oikeutta luottamukselliseen hoitosuhteeseen
- sujuvoittaa tiedonkulkua ja vähentää kirjepostia
- mahdollistaa tietojen tarkastelemisen ajasta ja paikasta riippumatta.
Täysi-ikäinen ja täysivaltainen henkilö voi asioida toisen aikuisen puolesta OmaKannassa, jos hänellä on siihen valtuus. Valtuuden voi antaa Suomi.fi-verkkopalvelussa. Suomi.fi-valtuuksia hyödyntävät myös muut organisaatiot, joten samoilla valtuuksilla voi asioida useissa muissakin palveluissa.
Jos valtuuttajalla on sähköiset tunnistautumisvälineet, kuten verkkopankkitunnukset, hän voi antaa valtuuden tunnistautumalla Suomi.fi-valtuuksiin (suomi.fi)(avautuu uuteen ikkunaan). Jos valtuuttajalla ei ole sähköisiä tunnistautumisvälineitä, valtuuden voi antaa myös valtuushakemuksella (suomi.fi)(avautuu uuteen ikkunaan).
- Terveysasioiden hoitamiseen OmaKannassa tarvitaan valtuus Terveydenhuollon asioiden hoito (suomi.fi)(avautuu uuteen ikkunaan). Se oikeuttaa muun muassa katselemaan, ilmoittamaan ja vastaanottamaan tietoja valtuuttajan terveydentilasta.
- Sosiaalipalvelujen hoitamiseen OmaKannassa tarvitaan valtuus Sosiaalihuollon asioiden hoito (suomi.fi)(avautuu uuteen ikkunaan). Se oikeuttaa muun muassa katselemaan, ilmoittamaan ja vastaanottamaan valtuuttajan sosiaalihuoltoon liittyviä tietoja.
Edunvalvontaan määrätty täysi-ikäinen henkilö voi valtuuttaa toisen henkilön asioimaan puolestaan OmaKannassa. Vaikka henkilö on määrätty edunvalvontaan, hän voi
- antaa luottohenkilölleen tai omalle edunvalvojalleen valtuuden asioida OmaKannassa puolestaan
- asioida OmaKannassa lapsensa puolesta
- hoitaa OmaKannassa asioita toisen henkilön puolesta, jos on saanut siihen valtuuden.
Henkilöt, joille on vahvistettu edunvalvontavaltuutus, voivat myös antaa valtuuksia. Jos valtuuttajalla on sähköiset tunnistautumisvälineet, edunvalvojan voi valtuuttaa tunnistautumalla Suomi.fi-valtuuksiin (suomi.fi)(avautuu uuteen ikkunaan). Valtuuden voi antaa myös ilman sähköisiä tunnistautumisvälineitä (suomi.fi)(avautuu uuteen ikkunaan), kuten verkkopankkitunnuksia.
- Terveysasioiden hoitamiseen OmaKannassa tarvitaan valtuus Terveydenhuollon asioiden hoito (suomi.fi)(avautuu uuteen ikkunaan). Se oikeuttaa muun muassa katselemaan, ilmoittamaan ja vastaanottamaan tietoja valtuuttajan terveydentilasta.
- Sosiaalipalvelujen asioiden hoitamiseen OmaKannassa tarvitaan valtuus Sosiaalihuollon asioiden hoito (suomi.fi)(avautuu uuteen ikkunaan). Se oikeuttaa muun muassa katselemaan, ilmoittamaan ja vastaanottamaan valtuuttajan sosiaalihuoltoon liittyviä tietoja.
Digi- ja väestötietovirasto edistää edunvalvojien ja edunvalvontavaltuutettujen sähköistä puolesta-asiointia vuosina 2023–2025. Aluksi edunvalvonnassa olevat henkilöt saavat mahdollisuuden valtuuttaa ja asioida toisen puolesta. Tulevina vuosina edunvalvojat ja edunvalvontavaltuutetut voivat asioida edustettavansa puolesta ilman erikseen myönnettyjä Suomi.fi-valtuuksia niissä asioissa, joihin heillä on toimivalta.