Sisältöjulkaisija

Sähköinen resepti tulee – harva jää kaipaamaan paperista

Tiedote - Ammattilaiset Kirjoitettu 14.12.2016 Kaikki tiedotteet

Sähköinen resepti on pakollinen vuoden 2017 alusta alkaen.

Mitä tästä tuumaa Paavo Koistinen, Suomen Potilasliiton puheenjohtaja? 

”Tuskin kukaan jää kaipaamaan paperista reseptiä. Sähköinen on aina tallessa ja lääkkeen voi hakea mistä tahansa apteekista. Myös reseptin uusiminen on helpompaa ja halvempaa aiempaan verrattuna – ja tieto uusimisesta tulee tekstarina omaan puhelimeen. Mutta on sähköisyydestä muitakin etuja, kuten mahdollisuus käyttää samaa reseptiä ulkomailla. Samoin yhteenveto lääkityksestä on hyvä juttu paljon matkustaville. Eikä sähköistä reseptiä voi oikein hukatakaan, saati väärentää”, Paavo Koistinen summaa etuja.

Koistinen on seurannut terveydenhuollon digitalisoitumista aitiopaikalta – hän on osallistunut Kelan sähköisiä palveluja kehittäviin kokousiin jo vuodesta 2001 alkaen ja ollut Kanta-palvelujen asiakasraadissa vuodesta 2015 lähtien. Kehitys on ollut nopeaa, sillä Kantaan on arkistoitu jo 5,3 miljoonan henkilön tiedot ja yli 2 miljoonaa käyttäjää on antanut suostumuksen tietojensa käyttöön omassa hoidossaan.

”Tämä on merkittävä asia, sillä erityisesti monisairaista harva muistaa kaikkia lääkityksiään ja niiden vahvuuksia. Suostumus tietojen käyttöön helpottaa hoitohenkilökunnan työtä”, Koistinen muistuttaa.

Verkkoyhteydet kuntoon

”Suomessa on vielä alueita, joilla digitalisaatio ja sen mukanaan tuomat edut eivät ole yhtä itsestään selviä kuin ruuhka-Suomessa. Kävin hiljattain Koillismaalla ja siellä pirtinpöydän ääressä digitalisaatio tuntui kaukaiselta – kyllä siinä hymy hyytyi, kun yhteyttä ei sinnikkäästä yrittämisestä huolimatta saatu mokkulalla auki.”

Paavo Koistinen muistuttaa, että kaikki kansalaiset eivät osaa käyttää internetiä.

”Ihan jokaisella ei ole vielä tietokonetta ja nettiyhteyttä, saati osaamista niiden käyttämiseen. Myös heidät pitää saada tietoiseksi Kanta-palveluista ja opastaa niiden käyttämisessä.”

Viestin vieminen haasteena 

”Alkuaikoina saimme aika paljon kielteistä palautetta Kanta-palveluista, mutta se saattoi johtua siitäkin, että tietoa oli varsin niukasti saatavilla. Negatiivisuus on kuitenkin viime aikoina kääntynyt positiivisuudeksi, kun käyttäjät ovat tulleet tutuiksi palvelun kanssa”, Koistinen sanoo.

Potilasjärjestöt voivat käyttää viestinnässä apunaan Kelan tuottamaa kaksikielistä Omakanta-materiaalia.

”Kelalla on tietenkin se suurin vastuu viestimisestä, mutta vastuuttaisin myös potilasjärjestöt sekä muut kansalaisjärjestöt, joilla on suorat kanavat käytössä jäsenistönsä suuntaan. Tämä on meidän kaikkien yhteinen asia ja viestiminen on yksi järjestöjen perustehtävistä”, hän muistuttaa.

Sosiaalista mediaa Koistinen pitää merkittävänä viestintäkeinona.

”Twitterissä Kanta on jo aktivoitunut ja odotan mielenkiinnolla muitakin kanavia, kuten Linkediniä. Myös Youtube-videoita voisi käyttää tehokkaammin hyväksi”, Paavo Koistinen ehdottaa.