Terveydenhuollon verkkopalvelut ovat suosittuja Pohjoismaissa – OmaKanta erottuu edukseen tietojen kattavuudessa
Terveydenhuollon kansalliset verkkopalvelut ovat vakiintuneet osaksi kansalaisten arkea kaikissa Pohjoismaissa. OmaKannassa potilastietoja on saatavilla muiden maiden vastaavia palveluja laajemmin, selviää maiden välisestä vertailusta.
Pohjoismaissa terveyttä halutaan hoitaa digitaalisesti: kaikissa Pohjoismaissa on käytössä kansallinen terveydenhuollon verkkopalvelu. Digipalveluja kehittävien viranomaisten yhteinen raportti vertailee Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan kansallisia verkkopalveluja ja niiden käyttöä, toiminnallisuuksia ja kehityssuuntia. Suomen osalta raportin tiedot koskevat OmaKantaa.
Suomessa lähes kaikki palveluntarjoajat sekä julkisesta että yksityisestä sosiaali- ja terveydenhuollosta tallentavat potilastiedot niin, että ne ovat kansalaisen nähtävissä OmaKannassa.
– OmaKannan vahvuus on sen kattavuus: suomalainen näkee yhdestä paikasta lähes kaiken terveyteensä liittyvän tiedon, toteaa Kanta-palvelujen liiketoiminnan asiantuntija Mari Holmroos.
Verkkopalvelujen käyttö kasvaa yhä
Koronapandemia aiheutti Pohjoismaissa piikin terveydenhuollon verkkopalvelujen käytössä. Nyt käyntimäärät ovat vakiintuneet normaalille kasvu-uralle kaikissa maissa, selviää raportin tiedoista. Näin on myös Suomessa, jossa OmaKannan käyttäjien ja käyntikertojen määrä on tasaisessa kasvussa. Vuonna 2024 OmaKantaa käytettiin 37,8 miljoonaa kertaa.
Suhteutettuna väkilukuun OmaKannassa on vähemmän käyntejä kuin esimerkiksi Ruotsin tai Norjan vastaavassa palvelussa.
– Yksi syy on se, että muissa pohjoismaissa kansallisissa palveluissa on kansalaisen henkilökohtaisten terveystietojen lisäksi myös tietoa sairauksista ja niiden hoidosta sekä oirearvioita, Holmroos kertoo. Suomessa vastaavaa yleistä terveystietoa on tarjolla mm. hyvinvointialueiden verkkopalveluissa, Omaolossa, Terveyskirjastossa ja Käypä hoito -suosituksissa.
Sovellukset kiinnostavat
Terveydenhuollon verkkopalvelujen kohdalla uudeksi trendiksi on noussut mobiilikäyttö. Suomessa on juuri julkaistu OmaKanta-sovelluksen ensimmäinen versio. Sovelluksessa voi katsella ja uusia reseptejä sekä tilata ilmoitukset uusista ja uusituista resepteistä. Muita toimintoja on tulossa sovellukseen vaiheittain.
– Mobiilikäyttö ei ole enää vain lisäominaisuus, se on asiakkaiden odotus, Holmroos toteaa. Kehitämme OmaKanta-sovellusta asiakkaiden parhaaksi käyttäjien palautteen pohjalta, hän jatkaa.
Pohjoismaisista verrokeista Tanskan minSundhed-sovellus on tällä hetkellä kehityksessä pisimmällä. Siihen on juuri lisätty uutena toimintona aiemmin erillisessä sovelluksessa näytetyt lääkitystiedot. Norjassa ja Ruotsissa sovellukset ohjaavat monilta osin verkkoselaimessa oleviin toimintoihin.
Digipalvelujen tilannekuva tukee yhteistä kehittämistä
Kansalliset verkkopalvelut ovat Pohjoismaissa tuttuja ja suosittuja, mikä luo vahvan pohjan palvelujen kehittämiselle. Asetus eurooppalaisesta terveystietoalueesta eli EHDS asettaa kaikille EU-maille yhteisiä päämääriä, joiden tavoitteena on varmistaa kansalaisten pääsy omiin sähköisiin terveystietoihinsa.
– Tilannekuva kansallisista verkkopalveluista tarjoaa hyödyllistä tietoa, kun kansalaisten mahdollisuuksia hallita omia terveystietojaan kehitetään Euroopan laajuisesti, Holmroos toteaa.