Kanta-palveluihin tallennettu terveys- ja hoitosuunnitelma tukee kokonaisvaltaisen hoidon toteutumista

Terveys- ja hoitosuunnitelma laaditaan kaikille potilaille, joiden hoito edellyttää koordinoimista ja jotka hyötyvät tehdystä suunnitelmasta. Tällaisia ovat erityisesti pitkäaikais- ja monisairaat potilaat.

Terveys- ja hoitosuunnitelmia laaditaan terveydenhuollossa jatkuvasti, mutta kaikki organisaatiot eivät vielä tallenna suunnitelmaa Kanta-palvelujen Potilastiedon arkistoon. Käytännöt vaihtelevat eri puolilla Suomea.

‒ Jos ajantasainen suunnitelma on Potilastiedon arkistossa, terveydenhuollon organisaatiot pääsevät ylläpitämään, katsomaan ja täydentämään sitä. Keskitetty suunnitelma säästää aikaa, kun jokaisen hoitotilanteen alussa ei tarvitse alkaa kirjata tietoja ylös. Se helpottaisi prosesseja kuormittuneessa perusterveydenhuollossa, toteaa erikoistutkija Heini Kari Kelasta.

​​​​​​

Tiedon välittäminen organisaatiosta toiseen on usein hankalaa. Sen sijaan Kantaan tallennettu suunnitelma ei riipu alueesta eikä organisaatiosta, vaan tiedot ovat käytettävissä kaikkialla Suomessa.

‒ Iäkkäiden ja monisairaiden määrä vain lisääntyy vuosi vuodelta, joten olisi tärkeä, että tiedot olisivat ajan tasalla ja saatavilla yhdestä paikasta.

Parasta hoitoa potilaalle

Terveydenhuoltolaki edellyttää potilaan hoidon tueksi laadittua terveys- ja hoitosuunnitelmaa. Kari korostaa, että potilas ja terveydenhuollon ammattilainen laativat terveys- ja hoitosuunnitelman yhdessä. Näin mukaan saadaan tavoitteiden lisäksi potilaankin toiveet ja tarpeet.

‒ Kun potilasta on kuultu ja toiveet kirjattu ylös, se lisää hoitoon sitoutumista ja siten hoidon jatkuvuutta. Keskiössä on potilas ja tarkoituksena on, että hän saa parasta mahdollista hoitoa.

Kun potilasta on kuultu ja toiveet kirjattu ylös, se lisää hoitoon sitoutumista ja siten hoidon jatkuvuutta.

Henkilö itse pääsee tarkastelemaan terveys- ja hoitosuunnitelmaansa Omakannassa, joten hän on koko ajan perillä hoidon tavoitteista.

Moniammatillisuus hoidon tukena

Heini Kari on vastikään tehnyt väitöskirjansa, jonka aiheena on Iäkkäiden omahoidon tukeminen moniammatillisesti perusterveydenhuollossa.
Kari oli mukana Tornion kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteistyönä toteuttamassa tutkimushankkeessa, jossa perusterveydenhuollon käyttöön kehitettiin iäkkäiden monisairaiden potilaiden hoitoa tukeva omahoitomalli. Terveys- ja hoitosuunnitelma on keskeinen osa omahoitoa.

‒ Ihmisiä osallistettiin hoitoon ottamalla heitä mukaan suunnitteluun. He saivat kertoa itse, mitä odottavat hoidoltaan. Tarkoitus oli parantaa haasteellista hoitoon sitoutumista.

Ensin kotiin lähetettiin omahoitolomake, jonka avulla kartoitettiin omahoidon tilanne. Sen jälkeen omahoitaja ja farmasian ammattilainen tulivat kotikäynnille, jolloin selvitettiin sairauksien hoitoon ja hyvinvointiin liittyviä tarpeita sekä toiveita ja potilaalle tehtiin lääkehoidon kokonaisarviointi.

Moniammatillisen työryhmän hoitopalaverissa myös lääkäri katsoi terveys- ja hoitosuunnitelman läpi, hyväksyi sen tai teki muutoksia tarpeen mukaan.

Hoidon jatkuvuus paranee

Karin mukaan omahoitomallissa keskeistä olivat ihmisen itsensä ja terveydenhuollon ammattilaisen yhdessä asettamat tavoitteet hoidolle. Kaikki osapuolet pitivät omahoitomallia hyvänä, ja se todettiin myös kustannusvaikuttavaksi. Omahoitomallia voi vapaasti kokeilla muuallakin.

‒ Ihmiskeskeisen moniammatillisen omahoitomallin avulla on mahdollista parantaa hoidon jatkuvuutta ja tukea iäkkäiden ihmisten osallisuutta omaan hoitoonsa perusterveydenhuollossa.

Kun samaa ihmistä hoitavat useat eri ammattilaiset, on tärkeää, että ajantasainen tieto on kaikkien saatavilla. Kantaan tallennetun Terveys- ja hoitosuunnitelman käyttö parantaa tiedon liikkuvuutta myös eri hyvinvointialueiden välillä.

‒ Sote-uudistuksessa tarvitaan kaikkien käsiä potilaan parhaaksi, kiteyttää Kari.

Lue lisää

• Terveys- ja hoitosuunnitelma
• Terveys- ja hoitosuunnitelman käyttöönotto
• Heini Karin väitöskirja Iäkkäiden omahoidon tukeminen moniammatillisesti perusterveydenhuollossa: Lääkehoidon kokonaisarvioinnin sisältävän ihmiskeskeisen omahoitomallin kehittäminen ja arviointi (helda.helsinki.fi)
• Kanta-palvelut tehostamaan hyvinvointialueiden asiakastiedon hallintaa (sosiaalivakuutus.fi)