Sisältöjulkaisija

null Alaikäisen puolesta-asiointi Omakannassa laajenemassa – lapsen oikeus yksityisyyteen turvataan

Alaikäisen puolesta-asiointi Omakannassa laajenemassa – lapsen oikeus yksityisyyteen turvataan

Blogi Kirjoitettu 21.10.2020 Kaikki blogit

Ensimmäiset huoltajat voivat nyt nähdä myös yli 10-vuotiaan tiedot Omakannassa. Nuorelle pitää samalla turvata oikeus päättää omista terveystiedoistaan, muistuttaa lapsiasiavaltuutetun toimisto.

Omakannan käytäntö on muuttunut 1.10.2020 alkaen, ja nykyisin huoltaja voi nähdä alle 18-vuotiaiden huollettaviensa terveystiedot. Tämä on mahdollista sitten, kun terveydenhuollon organisaatiot ovat tehneet tarvittavat muutokset omiin tietojärjestelmiinsä. Tietojen näkymisen edellytyksenä on, että terveydenhuollossa päätöskykyiseksi arvioitu nuori ei ole pyytänyt tietojensa salaamista.  

Teini-ikäinen terveydenhoitajan vastaanotolla

Osa nuorista tietää, että he voivat estää yksittäisten hoitotietojensa näkymisen huoltajilleen. Kaikki eivät välttämättä ole tulleet koko asiaa ajatelleeksikaan. Nuoret neuvovat toisiaan ja tietoa etsitään somesta. Siksi on tärkeää, että nuori saa ja löytää helposti luotettavaa tietoa myös viranomaisilta, jottei vääriä luuloja synny.  

− On vakavaa, jos nuori jättää menemättä lääkäriin, kun hän ei halua terveysasioidensa menevän vanhempien tietoon. Potilaan ja lääkärin välinen luottamus ja yksityisyyden suoja koskevat ehdottomasti myös alaikäisiä, lapsiasiavaltuutetun toimiston lakimies Merike Helander painottaa. 

Suuri osa lapsista ja nuorista haluaa, että vanhemmat tietävät heidän terveysasioistaan – myös täysi-ikäisyyden lähestyessä. Kun nuorelle tulee lisää ikää, joitakin asioita, kuten ehkäisyasioita haluaa mahdollisesti hoitaa jo ilman huoltajaa.  

− Kaiken kaikkiaan ne tilanteet, joissa lapsi tai nuori haluaa salata kaikki tietonsa, lienevät harvinaisia terveydenhuollon asiakaskäyntien suuren määrän joukossa. 

Tietojen salaamisesta on säädetty laissa ennenkin 

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista on yksiselitteinen: terveydenhuollon ammattilainen arvioi alaikäisen valmiuden päättää omasta terveydenhoidostaan ja siihen liittyvien tietojen salaamisesta. Alaikärajaa tälle ei ole, ja terveydenhuollon ammattilaisen on tehtävä arviointi aina, kun alle 18-vuotias tulee vastaanotolle.  

− Lainsäädäntöperusta ei tässä ole muuttunut. Tietojen salaamisesta on laissa säädetty ennenkin, Merike Helander muistuttaa.  

− Sähköisen asioinnin mahdollistaminen kaikkien alaikäisen huoltajille Omakannassa on tuonut asian aiempaa selkeämmin esiin, koska se edellyttää tarkkaa kirjaamista jokaisen käyntikerran tai hoitojakson yhteydessä.   

On vakavaa, jos nuori jättää menemättä lääkäriin, kun hän ei halua terveysasioidensa menevän vanhempien tietoon.

Terveydenhuollon ammattilaisella on aina velvollisuus suhtautua alaikäisen pyyntöön tietojen salaamisesta vakavasti. Tilanteet eivät luonnollisesti ole mustavalkoisia. Huoltaja voi tarvita tietoja, koska on huolissaan alaikäisen huollettavansa tilanteesta. Toisaalta tietojen salaus voi olla lapsen edun mukaista tietyissä erityistilanteissa, esimerkiksi perheväkivaltaan liittyvissä tilanteissa.  

− Terveydenhuollon ammattilaisen velvollisuus on huolehtia siitä, että alaikäinen saa tarvitsemansa avun ja tuen, jos hän ei halua tai voi ottaa tukea vastaan omalta tai omilta huoltajiltaan. Esimerkiksi lastensuojelu voi auttaa tällaisessa tilanteessa. 

Nuoren yksityisyyden suoja on yhdenvertaisuutta 

Perustuslaissa korostetaan alaikäisten tasa-arvoista kohtelua. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti myös yksityisyyteen ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen liittyvissä asioissa. 

− Lapsen itsemääräämisoikeuden tukeminen ja kunnioittaminen kuuluvat niin terveydenhuollon ammattihenkilöiden kuin huoltajienkin velvollisuuksiin, Helander sanoo. 

− Asiaa voi miettiä omakohtaisesti; miltä itsestä tuntuisi, jos henkilökohtaisia tietoja kerrottaisiin eteenpäin. Terveydenhuollon kirjaamat asiat ovat lähtökohtaisesti arkaluonteisia tietoja, joita tulee suojata erityisellä huolella. 

Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista.