Tietojen näkyminen OmaKannassa yli 10-vuotiaan huoltajalle on mahdollista sitten, kun kyseisessä terveydenhuollon organisaatiossa on tehty tarvittavat muutostyöt potilastietojärjestelmään. Muutostyöt etenevät terveydenhuollon organisaatioiden omien päätösten mukaisesti.
Alaikäisellä on mahdollisuus vaikuttaa tietojensa näkymiseen huoltajalle OmaKannassa.
- Mikäli terveydenhuollon ammattilainen arvioi alaikäisen kyvykkääksi päättämään hoidostaan, alaikäisellä on oikeus kieltää käyntiin liittyvien tietojensa näkyminen huoltajalle.
- Arvio kyvykkyydestä tehdään jokaisella käynnillä ja arvioon vaikuttaa mm. lapsen ikä, kypsyystaso ja hoitokäynnin syy.
- Alaikäinen ei voi kieltää kaikkien tietojen näkymistä huoltajalle, vaan päätös ja arvio kyvykkyydestä tehdään jokaisella hoitokäynnillä erikseen.
Omasta terveydenhuollosta voi tiedustella, milloin kaikkien alaikäisten puolesta asiointi OmaKannassa on huoltajalle mahdollista.
Vanhat tiedot eivät näy jatkossakaan huoltajalle. Vanhoilla tiedoilla tarkoitetaan tietoja, jotka on tallennettu Kanta-palveluihin sen jälkeen, kun alaikäinen on täyttänyt 10 vuotta, mutta jotka on tallennettu ennen potilastietojärjestelmään tehtyä puolesta asioinnin muutosta.
OmaKannassa huoltajalle näkyvät vanhoista tiedoista ainoastaan ne tiedot, jotka on kirjattu alaikäisestä ennen 10 vuoden ikää (1.8.2016 alkaen).
Miten OmaKannassa voi asioida alaikäisen puolesta?
Lapsen puolesta asioidessaan huoltaja
- kirjautuu OmaKantaan omilla tunnuksillaan
- valitsee sivun yläosasta Toisen puolesta asiointi -linkin
- valitsee lapsen, jonka tietoja haluaa katsella.
Huoltajan oikeus asioida lapsen puolesta tarkistetaan väestötietojärjestelmästä. Alaikäisen lapsen puolesta asiointi perustuu huoltajuuteen. Asiointi valtakirjalla ei ole mahdollista alaikäisen puolesta.
OmaKannassa huoltaja voi alaikäisen lapsensa puolesta
- katsella reseptejä ja terveystietoja
- pyytää reseptin uusimista
- kuitata Kanta-palveluja koskevan informaation
- antaa Kanta-palveluja koskevan luovutusluvan.
Vastasyntyneen lapsen puolesta informaation kuittaaminen ja luovutusluvan antaminen tai peruminen ovat mahdollisia vasta sitten, kun lapsen nimi on ilmoitettu väestötietojärjestelmään.
Asiointi apteekissa ja terveydenhuollossa
Huoltaja voi hoitaa kaikkia alaikäisen lapsensa asioita apteekissa ja terveydenhuollossa sekä pyytää alaikäisen potilasasiakirjat nähtäväkseen ja saada niistä kopion, ellei päätöskykyinen alaikäinen ole kieltänyt tietojen antamista.
Huoltajalla on oikeus toimia alaikäisen puolesta huoltajuussuhteen perusteella. Jos huoltaja asioi lapsen puolesta apteekissa ilman lapsen Kela-korttia tai potilasohjetta, huoltajuussuhde tarkistetaan huoltajan luvalla Suomi.fi-valtuuspalvelusta. Huoltajan henkilöllisyys on tunnistettava ja huoltajan tulee kertoa lapsen henkilötunnus.
Miksi lapsen tiedot eivät näy OmaKannassa?
Jos lapsen tiedot eivät näy OmaKannassa, syynä voi olla:
- Alaikäisen lapsen tietoihin ei ole kirjattu kyvykkyyden arviota, koska kyseisen terveydenhuollon organisaation potilastietojärjestelmässä se ei ole vielä mahdollista.
- Tietojen näkyminen huoltajalle voi olla estetty, jos alaikäinen on terveydenhuollossa arvioitu kyvykkääksi päättämään omasta hoidostaan kyseisen hoitojakson osalta.
- Tietojen näkyminen on viivästetty terveydenhuollossa.
Lapsen puolesta asiointi OmaKannassa ei ole mahdollista, jos Kanta-palvelut ei pysty tarkistamaan oikeutta asiointiin. Tällaisia tilanteita ovat:
- Huoltajalle itselleen on määrätty edunvalvoja.
- Lapsella on turvakielto.
Nämä väestötietojärjestelmässä olevat tiedot kannattaa tarkistaa Digi- ja väestötietovirastosta (suomi.fi).
Alaikäisen puolesta asiointi ja yhteishuoltajuus
Mikäli lapsen huollosta on tehty huollonjakosopimus, sillä voi olla vaikutusta lapsen puolesta asiointiin OmaKanta-palvelussa.
Syksystä 2020 alkaen huollonjakosopimusten tehtävänjaot on voitu rekisteröidä väestötietojärjestelmään kooditettuna. Tammikuusta 2022 alkaen OmaKanta-palvelu pystyy hyödyntämään näitä huollonjakosopimuksia. Mikäli huollonjakosopimus on kirjattu koodimuotoon, huoltajien asiointi OmaKannassa onnistuu.
Mikäli huollonjakosopimus on kirjattu tekstimuodossa eikä kooditettuna, huoltajan asiointi voidaan mahdollistaa kahdella tavalla:
- Jos väestötietojärjestelmään ei ole tehty kooditettua kirjausta siitä, mitä lapsen huollosta on sovittu, asiointi OmaKannassa onnistuu siten, että kummatkin huoltajat valtuuttavat Suomi.fissä toisensa asioimaan lapsen puolesta OmaKannassa.
- Joissakin tapauksissa viranomaisella on mahdollista kirjata vanhoja huollonjakosopimuksia uudelleen kooditettuna väestötietojärjestelmään.
Digi- ja väestötietovirastosta voit tiedustella, onko huollonjakosopimuksesi kooditettu.
Turvakielto vaikuttaa lapsen puolesta asiointiin
Lapsen tai huoltajan turvakielto vaikuttaa lapsen puolesta asiointiin OmaKannassa seuraavasti:
- Jos huoltajalla itsellään on turvakielto, toinen huoltaja ei voi asioida lapsen puolesta OmaKannassa. Tällaisessa tapauksessa huoltajat voivat valtuuttaa asioimaan lapsen puolesta sen huoltajan, jolla ei ole turvakieltoa. Kummankin huoltajan pitää vahvistaa valtuus.
- Jos molemmilla huoltajilla on turvakielto, kumpikaan huoltajista ei voi asioida lapsen puolesta. Näissä tapauksissa huoltajat voivat valtuuttaa toisen huoltajan tai kummankin huoltajista asioimaan lapsen puolesta. Kummankin huoltajan pitää vahvistaa valtuus.
- Jos lapsella on turvakielto, huoltaja ei voi asioida lapsen puolesta OmaKannassa. Lapsen turvakielto estää myös huoltajan valtuuttamisen asiointiin.
Miten huoltajat voivat valtuuttaa toisensa asioimaan OmaKannassa?
Huoltajat voivat valtuuttaa toisensa Suomi.fi-verkkopalvelussa.
- Siirry Suomi.fi-valtuuksiin.
- Tunnistaudu omilla pankkitunnuksilla, varmennekortilla tai mobiilivarmenteella.
- Valitse asiointirooliksi Toisen henkilön valtuudet ja valitse se alaikäinen huollettava, jonka asioiden hoitamiseen valtuus annetaan.
- Valitse Anna valtuuksia.
- Merkitse valtuutetuksi huoltaja tai huoltajat, jolle valtuus annetaan.
- Määrittele valtuusasiat. Valitse valtuus Terveydenhuollon asioiden hoito ja määrittele voimassaoloaika.
- Valtuus on voimassa, kun kumpikin huoltaja on vahvistanut sen.
Tiedonsaantioikeutettu OmaKannassa
Henkilö, jolla on tiedonsaantioikeus alaikäisen lapsen terveyspalvelujen tietoihin, voi nähdä lapsen tiedot OmaKannassa. Hän voi tarkastaa esimerkiksi tutkimustuloksia tai käynnin tietoja ja reseptejä.
Tiedonsaantioikeutettu ei voi tehdä OmaKannassa lapsen puolesta toimenpiteitä. Hän ei voi esimerkiksi lähettää reseptin uusimispyyntöä.
Tiedonsaantioikeus tehdään käräjäoikeuden tai sosiaaliviranomaisen päätöksellä. Tieto oikeudesta pitää olla tallennettu kooditettuna väestötietojärjestelmään, jotta asiointi OmaKannassa on mahdollista.
Tiedonsaantioikeutettu voi olla esimerkiksi lapsen vanhempi, jolla ei ole huoltajuutta tai päätöksenteko-oikeutta terveydenhuollon asioissa. Hän voi olla myös joku muu lapsen tukihenkilö.