Kanta-palvelut 15 vuotta – ensimmäisestä sähköisestä reseptistä kansainväliseksi suunnannäyttäjäksi
Kanta täyttää tänä vuonna 15 vuotta. Matkan varrella siitä on kasvanut valtakunnallinen voimavara, joka tukee niin sote-alan asiakastyön kehittämistä kuin erilaista tutkimustakin.
Vuonna 2025 Kanta on nimi, joka tunnetaan kaikkialla Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kannassa on yli 4,1 miljardia potilasasiakirjaa 6,8 miljoonasta henkilöstä. Sote-alojen ammattilaiset hakevat tietoja sen kautta keskimäärin jopa 5,8 miljoonaa kertaa kuukaudessa.
Näin ei kuitenkaan ole aina ollut. Kun Kanta-palvelujen kehitystarina Kelassa alkoi, lääkereseptit kulkivat vielä paperisina asiakkaan mukana.
Vuosi 2010 merkitsi uuden alkua. Tuolloin kirjoitettiin ensimmäinen sähköinen resepti ja OmaKannan käyttö alkoi.
Kannasta on 15 vuodessa kasvanut valtakunnallinen digitaalisten palvelujen kokonaisuus, jota saavutaan ihastelemaan ulkomailta asti. Tulevaisuudessa Kanta-data mahdollistanee kansalaisten hyvinvoinnin parantamisen yhä useammalla yhteiskunnan osa-alueella.
"Dataa hyödyntämällä voitaisiin tarjota ratkaisuja yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisäämiseksi. Kannasta löytyvä tieto voisi mahdollistaa ennakoivat toimenpiteet myös muualla kuin sote-alalla. Tämä voisi vähentää soten kuormitusta"
Turusta tuhansiin ja miljooniin sähköisiin resepteihin
Kanta-palvelujen synnyn taustalla on laaja-alaista osaamista, yhteistyön rakentamista ja kovaa puurtamista – sitä paljon puhuttua sisua ja talkoohenkeäkin.
– Kanta-palveluja kehitettiin alusta asti hyvässä yhteishengessä. Tajusimme, että olemme Suomessa maailman kärkimaana tekemässä jotain, jolla on merkitystä. Tämä toi tekemiseen mukavan potkun, muistelee Kelan eläköitynyt tietopalvelujohtaja Marina Lindgren. Hän oli etulinjassa kehittämässä Kantaa.
Ensimmäisen sähköisen reseptin kirjoittaminen Turussa toukokuussa 2010 oli tärkeä kehittämisen välietappi ja mediatilaisuus. Tänä päivänä Kantaan kirjataan jo noin kaksi miljoonaa reseptiä joka kuukausi.
– Sähköistä reseptiä käytetään kattavasti sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa. Lääkkeen voi vapaasti hakea mistä apteekista vain. Resepti pysyy tallessa, ja se kulkee aina asiakkaan mukana, Lindgren kertoo.
Sama ajatus on oikeastaan koko Kannan takana. Asiakastiedot tallentuvat Kantaan, jossa ne ovat ajantasaisina ammattilaisten käytettävissä. Asiakkaan tiedot ovat aina siellä, missä hän asioi.
Ei vain data vaan mitä se mahdollistaa
Kun tiedot liikkuvat sujuvasti, voidaan parantaa asiakkaan palveluprosesseja ja mahdollistaa ammattilaiselle enemmän aikaa asiakastyöhön. Tämä voi tuoda myös paljon kaivattuja säästöjä niukkenevien resurssien aikakaudella.
Kannan kehittämisessä mennään asiakastarpeet edellä.
– Skaala, mihin suuntiin palveluja voidaan lähteä kehittämään, on valtava. Liikkeellepaneva voima ovat sote-ammattilaiset, jotka tunnistavat arjessaan tiedonkulun haasteita ja tietotarpeita esimerkiksi päätöksenteon kehittämiseksi, kertoo Kelan kehityspäällikkö Mia Mustonen.
Mustonen korostaa, että Kannan voima ei piile datan tallentamisessa vaan siinä, miten dataa hyödynnetään. Kannan laajoja tietomassoja voidaan käyttää jo nyt esimerkiksi tutkimuksessa, tiedolla johtamisessa, tilastoinnissa sekä kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Datan avulla voidaan vaikkapa kehittää hoitokäytäntöjä ja sosiaali- ja terveysalan toimintatapoja sekä tukea viranomaisia päätöksenteossa.
Mustonen muistuttaa myös, että Kannasta saatavan datan laatuun on panostettava, jotta siitä saadaan suurin mahdollinen hyöty irti. Tätä työtä Kela tekee kumppaniensa ja sidosryhmiensä kanssa. Sisu ja talkoohenki ovat yhä voimissaan.
Kansallisesta voimavarasta kansainväliseksi suunnannäyttäjäksi
Kannan vaikutus ei ole jäänyt vain Suomen rajojen sisäpuolelle. Jatkossa terveystiedot liikkuvat kansalaisen mukana yhä kätevämmin myös EU-maiden välillä. Kanta-palvelut ovat toimineet monessa kohdassa esimerkkinä koko Euroopan laajuisessa kehittämisessä.
– Kanta on palvelukokonaisuutena ja kansallisena potilas- ja asiakastietovarantona ainutlaatuinen. Meiltä tullaan pyytämään luentoja ja näkemyksiä ulkomailta asti. Se mitä Suomessa on saavutettu, ei ole itsestään selvää muualla maailmassa. Meidän tulee olla edelleenkin ylpeitä siitä, että Suomi on lähtenyt tekemään tällaista kokonaisuutta, Mustonen hehkuttaa.
Syytä ylpeyteen siis on. Ensimmäisestä sähköisestä reseptistä on tultu 15 vuodessa pitkälle.
Ravitsemussuosituksia ja ratkaisuja yksinäisyyteen – miten Kannan dataa voi hyödyntää 15 vuoden päästä?
Mia Mustonen näkee, että Kanta-palvelut mahdollistavat jatkossakin sote-tietojen hyödyntämisen asiakaslähtöisesti, tietoturvallisesti ja kustannustehokkaasti.
Tulevaisuudessa Kannasta saatava data voisi myös auttaa löytämään ratkaisuja laajoihin yhteiskunnallisten ongelmiin, kuten yksinäisyyteen.
– Dataa hyödyntämällä voitaisiin tarjota ratkaisuja yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisäämiseksi. Kannasta löytyvä tieto voisi mahdollistaa ennakoivat toimenpiteet myös muualla kuin sote-alalla, esimerkiksi opetus- ja kulttuurisektorilla sekä elinkeinoelämässä. Tämä voisi vähentää soten kuormitusta, Mustonen pohtii.
Markkinatoimijat voisivat rakentaa sovelluksia, joiden avulla kansalaiset pystyisivät hyödyntämään omaa hyvinvointidataansa aivan uudenlaisilla tavoilla.
– Uskon, että tulevaisuudessa ammattilaisen rooli datan tuottajana kevenee ja asiakkaan sekä teknologian rooli kasvaa. Tulevaisuudessa Kanta-data voi auttaa asiakasta seuraamaan ja edistämään hyvinvointiaan nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Dataa voisi hyödyntää esimerkiksi henkilökohtaisten ravitsemussuositusten laadinnassa, Mustonen kuvaa.
– Tulevaisuudessakin tietojen käyttöön liittyvät päätökset tekee asiakas, joka arvioi, missä yhteyksissä datasta on hänelle eniten hyötyä, hän summaa.
Kannassa piilee siis rutkasti mahdollisuuksia ja hyödyntämätöntä potentiaalia. Kansalaisten, sote-kentän ja yhteiskunnan tarpeet ja uskallus visioida määrittävät sen, miltä Kanta näyttää seuraavan 15 vuoden päästä.