Sisältöjulkaisija

null Kanta-tietoalusta on sote-tiedon sampo

Kanta-tietoalusta on sote-tiedon sampo

Blogi - Ammattilaiset Kirjoitettu 17.06.2021 Kaikki blogit

Kanta-tietoalustan kautta saadaan sosiaali- ja terveydenhuollon kirjaamia tietoja tutkimuksen ja tiedolla johtamisen käyttöön.

Kanta-palvelujen avulla potilas- ja asiakastiedot liikkuvat sujuvasti sosiaali- ja terveydenhuollon, apteekkien ja kansalaisten välillä. Tiedot tallentuvat Kannan kansalliseen järjestelmään eri puolilta Suomea. 

Sote-tietojen toissijaista käyttöä eli esimerkiksi tutkimusta ja tiedolla johtamista varten rakennetaan ja kehitetään Kanta-tietoalustaa. Tietoalusta sisältää tällä hetkellä resepti- ja potilastietoja. Myös sosiaalihuollon tietoja tuodaan tietoalustaan, kun sitä säätelevä asiakastietolaki tulee voimaan.

‒ Kanta-tietoalustan avulla jalostetaan tietoa tutkimusta ja tiedolla johtamista varten. Tietoa toimitetaan eri tarkoituksiin ja käyttökohde ratkaisee, millaista tietoa annamme eteenpäin. Lainsäädäntö määrittelee, mihin Kanta-tietoa voidaan luovuttaa, kertoo päätuoteomistaja Anne Kaiterniemi.

Terveystietojen käsittely on tarkasti säänneltyä. Pseudonymisoidut henkilötiedot on käsitelty niin, ettei niitä voida yhdistää tiettyyn henkilöön. 

‒ Kelassa on erittäin tiukat tietoturva- ja tietosuojavaatimukset sote-tietojen käsittelylle. Lisäksi kaikesta käsittelystä jää lokijälki. Pseudonymisoitujen henkilötietojen lisäksi tietoja hyödynnetään tilastotasolle summattuna, kun halutaan esimerkiksi tietää, kuinka paljon diabetesdiagnooseja esiintyy tietyllä alueella, Kaiterniemi taustoittaa.

Tietoja jalostetaan

Kanta-tietoalusta vastaa niihin käyttötarkoituksiin, jotka on määritelty toisiolaissa eli laissa sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä sekä tietyissä erityislaeissa.

‒ Toisiolain mukaan tietoa voidaan hyödyntää tilastointiin, tutkimukseen, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, opetukseen, tietojohtamiseen, viranomaisohjaukseen ja -valvontaan sekä viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtäviin, luettelee Kaiterniemi.

Kun sosiaali- ja terveydenhuollon ja apteekkien ammattilaiset kirjaavat potilas- ja asiakastietoja, ne tallentuvat eri asiakas- ja potilastietojärjestelmien kautta Kantaan. Sen jälkeen tiedot siirtyvät Kanta-tietoalustalle.

Aineistopyynnöt Findatasta

Jos tutkija ottaa yhteyttä Kelaan saadakseen potilastietoa tutkimustaan varten, hänet ohjataan Findataan. Viime vuonna perustettu tietolupaviranomainen yhdistelee eri lähteistä kootun tiedon ennen sen luovuttamista.

‒ Aikaisemmin tutkija joutui pyytämään tietoja esimerkiksi useasta sairaanhoitopiiristä erikseen. Jos hän halusi tutkia viidessä maakunnassa vaikkapa reumasairauksien yleisyyttä, hän joutui lähestymään jokaista sairaanhoitopiiriä ja yhdistämään itse saamansa tiedot. Se oli hankalaa ja vaivalloista.

Aikaisemmin tutkija joutui pyytämään tietoja esimerkiksi useasta sairaanhoitopiiristä erikseen. Nyt tiedot saa kootusti Findatasta. 

Findata tekee aineistopyynnöt Kelalle. Se voi yhdistellä Kanta-tietoihin muutakin tietoa esimerkiksi Tilastokeskuksesta, THL:n tai Valviran rekistereistä. Kelalla on oma tietoaineistopalvelu, josta tietoa toimitetaan Findatalle.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on laaja tiedonsaantioikeus.

‒ Lisäksi tietoja voidaan rajoitetusti käyttää Kelan tutkimustoimintaan. Kela seuraa, paljonko on kirjoitettu sähköisiä reseptejä tai kirjauduttu Omakantaan.

Keskeistä on sisältöjen laatu

Kanta-tietoalustaa on kehitetty vaiheittain: reseptien kehittäminen alkoi vuonna 2015, potilastietojen 2018 ja sosiaalihuollon tietojen 2020.

‒ Kaikki reseptitiedot ovat jo Kanta-tietoalustassa. Myös liki kaikki potilastiedot ovat jo tietoalustassa ja osa on pidemmälle jalostettu.

Tällä hetkellä on käynnissä tietojen validointi, jotta voidaan varmistua toimitettavien sisältöjen laadusta ja kattavuudesta. Ensimmäisenä tietosisältönä ovat diagnoosit, seuraavina rokotukset ja laboratoriotiedot. Validoinnin jälkeen Kela vie tiedot THL:n ylläpitämään aineistokatalogiin.

‒ Katalogi on kuin tuoteluettelo: sieltä esimerkiksi tutkija näkee, mitä tietoa on saatavilla, määrittelee Kaiterniemi.

Koronapandemia on hidastanut potilastietojen toisiokäytön kehittämistä. Tavoite on, että tämän vuoden loppuun mennessä iso osa tiedoista saataisiin validoitua.

Kohti kansallista tietoalustaa

Potilastietojen ja sosiaalihuollon tietojen toisiokäytön kehittäminen tapahtuu osana Valtava-hanketta. Kehittämishankkeessa uudistetaan kansallista sote-tietotuotantoa palvelemaan viranomaisten ja tulevien hyvinvointialueiden tiedolla johtamista. Hanke on osa Toivo-ohjelmaa.

‒ Hankkeessa kehitetään potilastietoja ja sosiaalihuollon tietoja. Tarkoituksena on saada aikaan Kanta-tietoihin perustuvaa rekisteritoimintaa, esimerkiksi sosiaalihuollon rekisteri.

Tavoitteena on rakentaa kansallinen tietoalusta, jonka osa myös Kanta-tietoalusta olisi tulevaisuudessa.

Lue lisää: