Sisältöjulkaisija

Kuvantamistutkimukset valtakunnalliseen käyttöön

Blogi Kirjoitettu 19.10.2018 Kaikki blogit

Terveydenhuollon toimijat voivat nyt ottaa käyttöön Kuva-aineistojen arkiston, johon arkistoidaan potilaan hoidon yhteydessä syntyneet kuvantamistutkimukset. Mitä palvelun käyttöönotto edellyttää? 

Kuva-aineistojen arkisto on uusi Kanta-palvelu, johon tallennetaan potilaan hoidon aikana tehdyt kuvantamistutkimukset sekä tiedot niihin liittyvistä pyynnöistä, tutkimusmerkinnöistä ja -lausunnoista. Kuvantamisen tietoja pystytään hyödyntämään Potilastiedon arkiston tavoin yli organisaatiorajojen. Palvelua käyttävät monet terveydenhuollon ammattilaiset, kuten kliinikot, radiologit, isotooppilääkärit, patologit, sairaalafyysikot ja hoitohenkilöstö.

Ensimmäiset liittyjät – Siun sote ja HUS – ottavat palvelun käyttöön tänä syksynä.

”Ensimmäisessä vaiheessa Kuva-aineistojen arkistoon tallennetaan radiologisia tutkimuksia, kuten röntgen- ja magneettikuvat. Tänä syksynä käynnistyneessä toisessa vaiheessa tarkennetaan suun terveydenhuollon kuvien, sydänfilmien ja näkyvän valon kuvien tallennukseen liittyviä erityispiirteitä sekä mietitään säteilyrasitustiedon keruun kansallisen ratkaisun mahdollisuuksia”, kertoo Kelan asiantuntija Tarja Herttuainen.

Mitä Kuva-aineistojen arkiston käyttö edellyttää?

Terveydenhuollon toimijan tulee olla liittynyt Potilastiedon arkistoon. Lisäksi organisaation käytössä on oltava Kuva-aineistojen arkistointiin soveltuva järjestelmä sekä katselinsovellus.

”Käyttöönotossa on sama prosessi kuin muissakin Kanta-palveluissa; organisaation käyttämän tietojärjestelmän pitää olla sertifioitu, mitä varten on läpäistävä yhteistestaus ja tietoturva-auditointi. Järjestelmätoimittajan on myös perehdyttävä Kuva-aineistojen arkiston vaatimuksiin ja suunniteltava niihin liittyvät tekniset ratkaisut.”

Terveydenhuollon organisaation kannattaa miettiä yhdessä järjestelmätoimittajansa kanssa toteutusta: mitä tietoja käyttöliittymään esimerkiksi kannattaa poimia, että tiedot potilaalle tehdyistä kuvantamistutkimuksista ovat mahdollisimman selkeitä ja hyödyllisiä käyttäjälle? ”Kuva-aineistojen arkisto on taustajärjestelmä, ja käytettävyys syntyy kokonaisuudesta”, toteaa Herttuainen.

Kuva-aineistojen arkistoon tallennettavien kuvantamistutkimusten on oltava DICOM-muotoisia, jotta ne hyväksytään arkistoon. Myös lainsäädäntö asettaa vaatimuksia sekä tietojen tallentamiselle että käytölle.

”Kuva-aineistojen arkisto päättelee automaattisesti esimerkiksi tutkimuksen rekisterinpitäjän ja mihin palvelutapahtumaan tutkimus liittyy. Tietojen luovutuksessa potilaan suostumukset ja kiellot tarkistetaan, kuten Kanta-palveluja käytettäessä muutenkin”, sanoo Herttuainen.

Mitä hyötyä Kuva-aineistojen arkistosta on käyttäjälle?

Tulevaisuudessa Kuva-aineistojen arkistosta näkee kaikki potilaasta otetut kuvantamistutkimukset riippumatta siitä, missä ne on tehty. Tätä kautta potilasta hoitavat tahot näkevät aiemmat kuvantamistutkimukset, jolloin vältytään turhilta uusilta tutkimuksilta ja esimerkiksi radiologit pystyvät hyödyntämään vertailukuvia valtakunnallisesti.

”Valinnanvapauden lisääntyessä on todella tärkeää, että kuvat liikkuvat potilaan siirtyessä terveydenhuollon palvelunantajalta toiselle. Kun kaikki tieto on saatavilla, siitä hyötyvät niin potilas kuin häntä hoitava ammattilainenkin”, muistuttaa Herttuainen.

Kuva-aineistojen arkiston myötä kuvien manuaalinen välittäminen organisaatioiden välillä jää tarpeettomaksi. Myös kuvantamistutkimuksiin liittyvät merkintätavat standardisoituvat, mikä parantaa tiedon yhteiskäyttöisyyttä ja virheettömyyttä. Kuva-aineistojen arkisto huolehtii myös tietojen säilyttämisestä sähköisessä muodossa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

Potilas ei voi nähdä kuvantamistutkimusten kuvia Omakannan kautta, ainoastaan lääkärin lausunnot niistä. ”Potilaalle on enemmän hyötyä lausunnosta, joka kuvasta kirjoitetaan. Kuvia voitaisiin helposti myös tulkita väärin”, Herttuainen sanoo.

Lisätietoa

Kuva-aineistojen arkisto ja siihen liittyminen