Kanta-palvelujen kehittämiskohteet on suunniteltu parantamaan tiedonkulkua sote-toimijoiden välillä ja auttamaan kansalaista omasta hyvinvoinnistaan huolehtimisessa.
Kukin kehittämisen osa-alue muodostuu yhdestä tai useammasta kehittämiskohteesta, joiden kehittämisen tarkemmat aikataulut näkyvät julkaisuaikataulussa. Kehittämiskohteista tunnistetaan vuosittain kansallisesti tärkeimmät edistettävät kohteet vuoden painopisteistä.
Kanta-palvelujen kehittämisen kokonaisuus muodostuu seuraavista osa-alueista:
- sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset Kanta-palvelut
- lääkehoidon tiedonhallinta
- terveydenhuollon Kanta-palvelut
- sosiaalihuollon Kanta-palvelut
- kansalaisten asioinnin ja omahoidon tukeminen
- asiakas- ja potilastietojen toisiokäytön tukeminen
- eurooppalaiset terveyspalvelut
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset Kanta-palvelut
Kanta-palvelujen kehittämisessä keskeisenä tavoitteena on parantaa tiedon liikkumista ja sujuvaa käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Palvelujen järjestäminen ja toteuttaminen tehostuvat, kun ajantasaiset potilas- ja asiakastiedot ovat ammattilaisten saatavilla sekä sosiaali- että terveydenhuollossa. Tietojen liikkuminen tukee palvelujen kehittämistä ja johtamista ja parantaa palvelujärjestelmän vaikuttavuutta.
Kehittämistoimenpiteiden avulla edistetään sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen liikkumista ja tiedonhallinnan yhtenäistämistä, kehitetään asiakas- ja potilastietojen laatua sekä parannetaan toimintakykytietojen saatavuutta. Lisäksi mahdollistetaan tietojen turvallinen välittäminen myös sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolelle. Toimenpiteillä tuetaan palvelujen yhteensovittamista ja helpotetaan asiakkaan asiointia.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa otetaan käyttöön yhteinen tietosisältö asiakkaan toimintakykyyn liittyvien tietojen kirjaamiseen ja hyödyntämiseen. Toimintakyvyn perustietoja käsitellään kahdella tietosisällöllä, joita ovat Merkintä toimintakyvystä ja Toimintakykyarvio. Näillä tietosisällöillä kirjatut tiedot tallennetaan rakenteisessa muodossa Kanta-palveluun, joko sosiaalihuollon asiakastietovarantoon tai terveydenhuollon potilastietovarantoon riippuen siitä, onko kyse potilastiedosta vai sosiaalihuollon asiakastiedosta.
Hyödyt
Kun toimintakykytiedot ovat saatavilla Kannasta, niiden hyödyntäminen eri järjestelmissä helpottuu.
Kantaan tallennetut tiedot ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten hyödynnettävissä. Lisäksi ne ovat Kanta-tietoalustan kautta myös toisiokäytössä. Tavoitetilassa henkilön toimintakykytietoja voidaan näyttää myös OmaKannassa.
Helposti saatavilla oleva tieto tehostaa toimialojen välistä yhteistyötä. Rakenteinen ja yhtenevässä muodossa oleva toimintakykytieto parantaa hoidon laatua ja vapauttaa ammattilaisten aikaa asiakastyöhön. Toimintakyvyn muutosten systemaattinen seuranta tukee suunnitelmallisempaa hoitoa ja mahdollistaa palveluiden vaikuttavuuden pitkäjänteisen arvioinnin sekä yksilö että palvelutasolla. Yhtenäinen toimintakyvyn tietorakenne mahdollistaa tiedon keräämisen myös palveluiden kehittämiseen ja vaikuttavuuden arviointiin.
Toteutus ja aikataulu
Toimintakykytietojen tallennusta ja käsittelyä kehitetään vaiheittain. Yhteiset tietorakenteet julkaistaan lokakuussa 2025.
Toimintakykytietojen tallennus ja haku toteutetaan ensin Sosiaalihuollon asiakastietovarantoon. Toiminnallisuus tulee käyttöönotettavaksi alkuvuodesta 2026. Sosiaalihuollon on aloitettava toimintakykytietojen tallentaminen Kanta-palveluihin viimeistään 1.9.2026, kun asiakastietolain mukainen Kanta-liittymisvelvoite astuu voimaan.
Tämän jälkeen toteutetaan toimintakykytietojen tallennus ja haku Potilastietovarantoon. Tämän toteutuksen aikataulusta tiedotetaan myöhemmin.
Aiheesta lisää myös verkkosivuilla:
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietoja voidaan jatkossa hyödyntää näiden toimialojen välillä Kanta-palvelujen kautta. Tällöin tiedot asiakkaan saamasta hoidosta ja palveluista ovat ajantasaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten käytettävissä.
Ammattilaisten tiedonsaantioikeus ja tietojen luovuttaminen perustuu asiakkaan antamaan luovutuslupaan. Lisäksi asiakastietolaissa on säädetty tilanteista, joissa lupaa tietojen käyttöön ei tarvita. Kantaan toteutetaan mahdollisuus asiakkaan luovutusluvan antamiseen ja tietojen hakemiseen. Asiakas voi itse hallita lupiaan OmaKannassa tai kun asioi sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Hyödyt
Tietojen liikkuminen sosiaali- ja terveydenhuollon välillä
- antaa paremman kokonaiskuvan asiakkaan tilanteesta
- helpottaa asiointia
- sujuvoittaa palveluprosessia
- vähentää päällekkäistä työtä.
Toteutus ja aikataulu
Sosiaali- ja terveydenhuollon välisen tiedonsaantioikeuden toteutuksen myötä tulee käyttöön kaksi uutta tietojen luovuttamista koskevaa luovutuslupaa
- lupa luovuttaa sosiaalihuollon asiakastietoja terveydenhuoltoon ja
- lupa luovuttaa potilastietoja sosiaalihuoltoon.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien pitää pystyä käsittelemään molempia lupia viimeistään 1.3.2027. Lisäksi palvelunantajien pitää pystyä katsomaan Kantaan tallennettuja luovutuslupia myös silloin, kun asiakkaan tietoja luovutetaan muille palvelunantajille muuten kuin Kanta-palvelujen kautta.
Kanta-palveluja kannattaa hyödyntää myös tietojen hakemiseen toimialojen välillä, jolloin tieto kulkee sujuvasti kaikkien palvelunantajien välillä. Palvelunantajat voivat suunnitella hakutoiminnallisuuksien käyttöönottoa omien palvelutoiminnan tarpeidensa mukaisesti.
Kantaan tallennetaan tietoja monesta eri lähteestä. Tiedon laatu on eräs tallennettavalle tiedolle asetettu ominaisuus. Yleisesti tiedon laatu voidaan määritellä sen mukaan, miten se soveltuu käyttäjän tarpeisiin. Kantaan tallennettavalle tiedolle on asetettu erilaisia vaatimuksia ensiö- ja toisiokäytön näkökulmasta.
Kehittämistoimenpiteen tavoitteena on Kelan ja THL:n yhteistyössä on luoda tiekartta ja sopia toimenpiteistä asiakas- ja potilastiedon laadun kehittämiseksi ja parantamiseksi. Tiedon laadun parantamista tehdään jatkuvana työnä osana järjestelmien ja toimintatapojen kehittämistä sekä uuskehittämisen että jo tallennettavan tiedon osalta.
Asiakastietojen käyttöä hallitaan useilla eri toimenpiteillä. Käytönhallinta sisältää esimerkiksi ammattihenkilöiden todentamisen, käyttöoikeuksien hallinnan, asiayhteyden todentamisen sekä asiakastietojen käytön seurannan käyttölokien avulla.
Kantaan tallennettuja lääkärinlausuntoja ja todistuksia voidaan välittää Kysely- ja välityspalvelun avulla terveydenhuollon ulkopuolisille toimijoille, kuten viranomaisille.
Hyödyt
Kanta tehostaa tiedonvaihtoa terveydenhuollon ja viranomaisten välillä. Erilaisten hakemusten käsittelyprosessit nopeutuvat ja asiointi on sujuvampaa, kun todistukset ja lausunnot välitetään suoraan niitä tarvitseville tahoille. Välitys edellyttää, että viranomaisella tai muulla toimijalla on lakiin perustuva oikeus saada tiedot käyttöönsä.
Toteutus
Todistuksia ja lausuntoja tuottavien järjestelmien täytyy päivittää rajapinta, jotta tietoja on mahdollista välittää ja välityspyyntö ohjautuu oikeaan palveluun. välittämisen mahdollistamiseksi. Välitettäviä tietoja vastaanottavien tahojen täytyy puolestaan liittyä palvelun käyttäjäksi. Tietojen vastaanottaminen ja niiden käsittely todennäköisesti vaatii myös laajempaa järjestelmäkehitystä vastaanottajaorganisaation sisällä.
Lääkehoidon tiedonhallinta
Lääkehoidon tiedonhallinnan kehittämisen keskeisenä tavoitteena on siirtyminen nykyisestä reseptikeskeisestä tiedonhallinnasta kokonaislääkityksen hallintaan Kanta-lääkityslistan avulla. Kanta-lääkityslista on lääkehoidon tiedonhallinnan perusta. Lääkityslistalla on ajantasaiset tiedot potilaan kaikista käytössä olevista lääkkeistä, niiden annostuksista ja käyttötarkoituksista. Myös voimassa olevat reseptit, tehdyt lääketoimitukset ja lääkityksen historia ovat nähtävissä lääkityslistalta.
Vaiheittain käyttöön otettava lääkityslista tehdään yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden, apteekkien, järjestelmätoimittajien sekä potilasjärjestöjen kanssa. Uudistuksen pohjana on THL:n lääkehoidon tiedonhallinnan konsepti (yhteistyotilat.fi), jossa on kuvattu lääkityslistan kokonaisuus ja uudistuksen vaiheiden sisällöt.
Kanta-lääkityslistan ensimmäinen vaihe on ollut käyttöönotettavissa toukokuusta 2022 lähtien. Vaihe sisältää reseptin annostustietojen rakenteistamisen ja muita lääkkeen määräämistä tukevia tietosisällön laajennuksia. Ensimmäinen vaihe on otettava käyttöön vuoden 2025 loppuun mennessä.
Kanta-lääkityslista kokoaa tiedot potilaan avohoidossa käytössä olevasta lääkityksestä yhteen selkeäksi kokonaisuudeksi. Lääkitystiedon hallinnassa siirrytään reseptikeskeisyydestä lääkekeskeisyyteen: yksittäisten reseptien sijaan resepteistä muodostuu lääkkeen jatkumo, jossa lääkkeestä on voimassa vain uusin resepti. Myös annostusmuutokset, lääkkeiden lopetukset sekä ilman reseptiä määrättyjen lääkkeiden tiedot päivittyvät lääkityslistalle.
Hyödyt
Kanta-lääkityslista selkiyttää potilaan lääkitystä ja vähentää päällekkäisten lääkitysten riskiä. Muutos on merkittävä, sillä aiemmin potilaan lääkitystä on joutunut hahmottamaan listasta ajantasaisia tai vanhentuneita reseptejä.
Kanta-lääkityslista näyttää tulevaisuudessa potilaan ajantasaiset ja yhdenmukaiset lääkitystiedot samansisältöisenä kaikille hänen lääkehoitoonsa osallistuville. Myös kansalainen näkee oman lääkityslistansa OmaKannassa.
Toteutus ja aikataulu
Kanta-lääkityslista on käyttöönotettavissa helmikuussa 2027, ja viimeistään se on otettava käyttöön 1.10.2027.
Kanta-lääkityslistan kolmannessa vaiheessa listalle tuodaan tiedot myös potilaan käyttämistä itsehoitovalmisteista. Lääkityslistalle päivittyvät myös terveydenhuollon ja apteekkien farmaseuttisten henkilöstön tekemät lääkehoidon tarkistukset. Tässä vaiheessa mahdollistetaan myös lääkityslistan katseluoikeus sosiaalihuollon toimijoille.
Hyödyt
Kolmannen vaiheen uudistukset helpottavat listan ajantasaisena pitämistä ja mahdollistavat lääkehoitoon liittyvien huomioiden välityksen eri toimijoiden välillä.
Avo- ja osastohoidon välisen rajapinnan hallinnan uudistamisella varmistetaan sujuva lääkitystiedon ylläpitäminen.
Toteutus ja aikataulu
Kanta-lääkityslistan kolmas vaihe on käyttöönotettavissa loppuvuonna 2028.
Terveydenhuollon Kanta-palvelut
Terveydenhuollon Kanta-palveluja kehitetään yhteistyössä palvelunantajien ja järjestelmätoimittajien kanssa. Tavoitteena on vastata toimintaympäristön muuttuviin tarpeisiin ja tukea tiedonhallinnan sujuvuutta. Esimerkiksi sähköisten todistusten ja lausuntojen tallentaminen Kantaan on jo teknisesti mahdollista, ja uusia todistustyyppejä otetaan käyttöön vaiheittain.
Kehitystyössä edistetään myös seulontatutkimusten kuva-aineistojen tallentamista Kantaan, mikä tukee ennaltaehkäisevää hoitoa ja parantaa tiedon saatavuutta. Kuva-aineistojen hallintaa kehitetään selainpohjaisten rajapintojen avulla, jotka mahdollistavat kuvien tehokkaan ja standardoidun tallentamisen ja jakamisen eri järjestelmien välillä.
Samanaikaisesti rakennetaan kokonaisuutta, joka tukee hoidon seurantaa entistä paremmin. Tavoitteena on tarjota kattava ja ajantasainen näkymä potilaan hoitopolkuun kaikille hoitoon osallistuville tahoille.
Useat terveydenhuollon sähköiset todistukset ja lausunnot voidaan jo nyt tallentaa Kantaan. Asiakastietolaki edellyttää, että palvelunantajat aloittavat uusien sähköisten todistusten ja lausuntojen tallentamisen Kantaan viimeistään 1.10.2026. Näitä ovat
- ajoterveyteen liittyvät todistukset ja lausunnot
- tapaturmiin ja ammattitauti-ilmoituksiin liittyvät todistukset ja lausunnot
- lääkärinlausunto terveydentilasta (T-todistus) ja lääkärinlausunto TOD
- Kelan uusi BC-lausunto
- jäljennös kuolintodistuksesta.
Hyödyt
Todistusten ja lausuntojen tallentaminen Kantaan
- mahdollistaa tiedon siirron järjestelmien välillä
- nopeuttaa tiedon käsittelyä ja päätöksentekoa
- alentaa kustannuksia
- vähentää tarvetta käsitellä asiakirjoja paperimuodossa.
Kun todistukset ja lausunnot tallennetaan Kantaan, potilas voi itse tarkastella niitä OmaKannassa.
Todistuksia ja lausuntoja on mahdollista välittää sähköisesti terveydenhuollon ulkopuolisille vastaanottajille Kanta-palveluiden Kysely- ja välityspalvelulla.
Toteutus ja aikataulu
Uusien todistusten ja lausuntojen käyttöönotto vaatii muutoksia sähköisiä todistuksia ja lausuntoja käsitteleviin järjestelmiin, kunkin todistuksen yhteistestauksen sekä palvelunantajien käyttöönoton.
Kanta.fi-sivustolla on tietoa todistusten ja lausuntojen määrittelyistä ja kaikista Kanta-palveluihin tallennettavista todistuksista.
Todistusten ja lausuntojen kehittämisaikataulu sekä takarajat terveydenhuollon toimijoiden käyttöönotoille ovat nähtävissä Kanta-palvelujen julkaisuaikataulussa.
Seulontatutkimusten kuva-aineistot tallennetaan Kanta-palvelujen Kuva-aineistojen tietovarantoon ja kuviin liittyvät asiakirjat Potilastietovarantoon. Tallentaminen tukee ennaltaehkäisevää hoitoa ja parantaa tiedon saatavuutta.
Hyödyt
Seulontatutkimusten kuva-aineistot ovat haettavissa ammattilaisten käyttöön, muun muassa vertailukuviksi, kuten muutkin terveystiedot. Kansalainen voi tarkastella seulontakuviensa tuloksia OmaKannasta.
Kun kaikki tiedot seulonnoista ovat samassa paikassa tallennettuna, ne liikkuvat turvallisesti, myös ostopalvelutilanteissa. Ostopalvelutilanteissa palvelunantajan käytössä täytyy olla myös Kannan ostopalveluvaltuutus.
Toteutus ja aikataulu
Asiakastietolain takaraja seulontatutkimuksista syntyvien kuva-aineistojen ja niihin liittyvien asiakirjojen tallennusten osalta on 1.10.2029.
Kuva-aineistojen tietovarantoon kehitetään parhaillaan selainpohjaisia rajapintoja nykyisten DICOM/IHE XDS-I-pohjaisten rajapintojen rinnalle. Web- eli selainpohjaiset rajapinnat tarjoavat uuden keinon hallita ja siirtää kuvantamistutkimusten tietoa. Uusien rajapintojen avulla Kantaan voidaan tallentaa kuvatutkimuksia kevyemmällä web-pohjaisella teknologialla.
Hyödyt
Toteutusmalli mahdollistaa kuvantamisen aineistojen hyödyntämisen kevyemmin esimerkiksi asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhteyteen. Uudet rajapinnat
- sujuvoittavat tutkimusten näyttämistä terveydenhuollon ammattilaisille
- mahdollistavat myös kevyemmät tietoliikennetoteutukset
- helpottavat pienempien palveluntuottajien liittymistä Kuva-aineistojen tietovarantoon.
Lisäksi järjestelmätoimittajat voivat tehdä tietojärjestelmistään entistä monipuolisempia ja käyttäjäystävällisempiä tinkimättä tietoturvasta.
Toteutus ja aikataulu
Selainpohjaisia rajapintoja kehitetään vaiheittain. Ensimmäisenä kehitteillä on kuva-aineistojen tallennusrajapinta STOW-RS.
Hoidon jatkuvuuden tuen kehittäminen on keskeinen askel kohti tehokkaampaa, yhtenäisempää ja asiakaslähtöisempää sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Kehitystyö vahvistaa erityisesti resurssien hallintaa, palvelujen vaikuttavuutta ja tiedolla johtamista.
Kokonaisuuteen sisältyvät muun muassa
- ajanvaraustietojen käyttöönotto
- hoidon tarpeen arvioinnin kehittäminen
- palvelutapahtumien uudistaminen
- hoidon kokonaisuuksien yhtenäistäminen
- terveys- ja hoitosuunnitelman jatkokehitys.
Hyödyt
Digitalisaation myötä ajanvaraus ja hoidon tarpeen arviointi tehostavat resurssien käyttöä ja hoitoon pääsyä. Palvelutapahtumien ja hoidon kokonaisuuksien yhtenäistäminen parantaa tiedonkulkua ja hoidon jatkuvuutta. Tämä vähentää päällekkäistä työtä ja parantaa asiakaskokemusta. Terveys- ja hoitosuunnitelman rakenteinen kirjaaminen tukee vaikuttavaa hoitoa ja mahdollistaa sen systemaattisen seurannan.
Yhteen toimivat tietorakenteet ja kansallinen tiedonhallinta muodostavat perustan kustannustehokkaalle, asiakaslähtöiselle ja tiedolla johdetulle palvelutuotannolle. Tämä luo myös edellytyksiä uusille liiketoimintamalleille sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön syventämiselle.
Toteutus ja aikataulu
Ajanvaraus ja hoidon tarpeen arviointi ovat jo osittain toteutusvaiheessa, kun taas muut osa-alueet etenevät vaiheittain tulevina vuosina.
Sosiaalihuollon Kanta-palvelut
Sosiaalihuollon Kanta-palveluja kehitetään yhteistyössä palvelunantajien ja järjestelmätoimittajien kanssa. Kehittämisessä keskitytään asiakastietolaissa määriteltyihin toiminnallisuksiin, jotka sosiaalihuollolla täytyy olla käytössään viimeistään 1.9.2026, kun Kanta-liittymisvelvoite alkaa. Toiminnallisuuksista suurin osa, kuten tietojen luovuttamisen kokonaisuus, on jo käyttöönottovaiheessa. Kehitteillä on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen toimintakykytiedon käsittely, joka toteutetaan ensin sosiaalihuollon Kanta-palveluihin.
Jotta sosiaalihuolto ja järjestelmätoimittajat voivat keskittyä liittymisvelvoitteen mukaisten toiminnallisuuksien käyttöönottoon, jo julkaistuja vaatimuksia tai määrittelyjä muutetaan vain poikkeustilanteissa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi lainsäädäntömuutokset tai käyttöönottoa estävien virheiden korjaukset.
Liittymisvelvoitteen mukaisten toiminnallisuuksien jälkeen sosiaalihuollon käyttöönotettavaksi on aikataulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon väliseen tiedonsaantioikeuden liittyvät toiminnot sekä Kanta-lääkityslista.
Kanta-palveluihin kehitettävä ajanvaraustiedon hallinta parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon välistä tiedonkulkua ja tukee kansalaisia omien ajanvaraustensa seurannassa.
Kun ajanvaraustiedot ovat yhdenmukaisia ja helposti saatavilla, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajat voivat hyödyntää niitä tehokkaammin palvelujen tuottamisessa.
Hyödyt kansalaiselle
Yhtenäinen ajanvaraustieto parantaa asiakkaan asiointikokemusta. Asiakas näkee kaikki sosiaalipalvelujen ajanvarauksensa kootusti OmaKannasta. Lisäksi hän pääsee siirtymään OmaKannasta suoraan palvelunantajien järjestelmiin esimerkiksi muuttamaan omia varauksiaan. Tämä helpottaa asiakkaan arkea ja vähentää yhteydenottojen tarvetta. Lisäksi palveluihin sitoutuminen voi parantua.
Hyödyt sote-ammattilaiselle ja palvelunantajille
Ammattilainen voi hakea Kannasta tiedon asiakkaan muihin organisaatioihin tehdyistä ajanvarauksista. Kun ammattilainen näkee Kannasta kokonaiskuvan asiakkaan ajanvarauksista, päällekkäinen työ vähenee ja palvelujen järjestäminen sujuvoituu. Lisäksi uudistuksen tavoitteena on, että varattuja aikoja jää vähemmän käyttämättä.
Palvelunantajat voivat hyödyntää ajanvaraustietoja resurssiensa hallinnassa ja palvelujen kohdentamisessa. Samalla voidaan tunnistaa ruuhkautuneet palvelut ja suunnata resursseja tehokkaammin. Ajanvaraustiedon hallinta on keskeinen osa asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa palvelutuotantoa. Tämä tukee myös tiedolla johtamista ja palvelujen kehittämistä.
Toteutus ja aikataulu
Sosiaalihuollon ajanvarausasiakirjojen tallentamiselle ei ole säädetty lakisääteistä aikarajaa. Kanta-toteutuksen aikataulua ei ole vielä vahvistettu. Käyttöönottojen aikataulu tullaan sovittamaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Kansalaisten asioinnin ja omahoidon tukeminen
Kannan tietoja hyödynnetään laajasti ja tehokkaasti kansalaisten digipalveluissa. OmaKannan kautta kansalaiset voivat tarkastella omia tietojaan kootusti – niin julkisesta kuin yksityisestä sosiaali- ja terveydenhuollosta. Kansalaisen pääsy omiin tietoihin lisää hyvinvointia ja toimii arjen apuna esimerkiksi sairauksien ennaltaehkäisyssä ja terveyden seurannassa.
Kanta-palvelut kehittää valtakunnallista OmaKantaa sekä tarjoaa rajapinnan, jonka avulla asiakkaasta Kantaan tallennetut potilastiedot voidaan hakea myös muihin asiointipalveluihin tai sovelluksiin.
OmaKanta-sovelluksella vastataan asiakastarpeisiin ja tuetaan kansalaisen oman terveyden hoitoon ja hyvinvoinnin edistämiseen osallistumista. Mobiilisovellus tarjoaa tietoturvallisen kanavan käyttää OmaKantaa mobiililaitteella, mikä osaltaan estää tietoturvaloukkauksia ja vahvistaa luottamusta digitaaliseen asiointiin.
OmaKanta-sovellus helpottaa arjen asiointia ja omien terveysasioiden hoitamista. Sovellukseen kirjautuminen on helppoa ja se helpottaa asiakkaan pääsyä omiin tietoihin ajasta ja paikasta riippumatta. Ilmoitukset uusista kirjauksista (esim. uusittu resepti) auttavat kansalaista huomaamaan uudet tiedot palvelussa ja vähentävät kansalaisten yhteydenottoja sote-organisaatioihin.
Kansallisena sähköisen asioinnin ratkaisuna OmaKanta-sovellus on kustannustehokas ja varmistaa yhdenvertaisen digiasioinnin Suomessa. Lisäksi OmaKanta-sovellukseen voidaan kehittää toimintoja, joita ei haluta tai kannata rakentaa paikallisesti. Sovellus tukee myös huoltovarmuutta ja sitä voidaan hyödyntää kansallisissa kriisitilanteissa (esim. epidemiat, koronatodistuksen tarpeen kaltainen tilanne).
Hyvinvointisovellusten rajapinnan avulla hyvinvointisovellukset ja digitaaliset asiointipalvelut voivat hakea potilastietoja Kannasta asiakkaiden käyttöön. Potilastietoja voi hyödyntää sovelluksessa eri tavoin asiakkaan hoidon tukena. Sovellukset voivat esimerkiksi tukea käyttäjän sairauksien seurantaa ja ennaltaehkäisyä hyödyntämällä käyttäjän Kannasta haettuja potilastietoja.
Seuraavaksi hyvinvointisovellusten rajapintaan tulee uusi toiminnallisuus, joka mahdollistaa rajapinnan käytön myös alaikäisen tai täysi-ikäisen puolesta asioinnissa. Esimerkiksi huoltaja voi saada alaikäisen huollettavansa tiedot rajapinnan kautta hyvinvointisovellukseen ja siten asioida sovelluksella huollettavansa puolesta.
Asiakas- ja potilastietojen toisiokäytön tukeminen
Kanta-palveluihin tallennettuja tietoja voidaan hyödyntää myös toisiokäytössä. Toisiokäytöllä tarkoitetaan tietojen käyttöä muuhun tarkoitukseen kuin mihin ne on alun perin tallennettu, esimerkiksi tutkimukseen, tiedolla johtamiseen, viranomaistoimintaan ja palvelujen kehitykseen.
Kela voi jalostaa Kantaan tallennetut tiedot helpommin hyödynnettävään muotoon ja toimittaa tietoja tahoille, joilla on (lakisääteinen) tiedonsaantioikeus. Lisäksi Kela kehittää tietopohjasta erilaisia tietotuotteita kuten raportteja, tilastoja ja indikaattoreita.
Eurooppalaiset terveyspalvelut
Terveydenhuollon ja apteekkien ammattilaiset saavat Euroopassa matkustavien potilastiedot ja reseptit näkyviin omalla kielellään Kannan avulla, mikä helpottaa potilaiden hoitoa. Eurooppalaisia terveyspalveluita on tällä hetkellä käytössä kaksi, rajat ylittävä resepti ja potilastietojen yhteenveto.
Asetus eurooppalaisesta terveystietoalueesta (EHDS) parantaa sähköisten potilastietojen liikkumista entisestään. Sen myötä EU-maiden välillä pystytään tulevaisuudessa välittämään myös muita terveystietoja, esimerkiksi laboratoriotuloksia.
Eurooppalaiset terveyspalvelut tulevat vaiheittain käyttöön eri maiden välillä.
Rajat ylittävä resepti on palvelu, jonka avulla potilaan reseptit näkyvät toisen palvelussa mukana olevan maan apteekissa.
Hyödyt
Palvelun avulla potilas voi ostaa reseptilääkkeensä toisen maan apteekista eikä hänen tarvitse varata reseptilääkkeitä mukaansa koko suunnitelluksi matkustusajaksi. Palvelu parantaa
- potilasturvallisuutta
- hoidon jatkuvuutta
- liikkuvuutta maiden välillä.
Toteutus ja aikataulu
Lähivuosina keskitymme palvelun kattavuuden laajentamiseen uusiin maihin sekä tietosisällön parantamiseen esimerkiksi Kanta-lääkityslistan käyttöönoton myötä.
Potilastietojen yhteenvedosta terveydenhuollon ammattilaiset näkevät kootusti tiedot, jotka potilaasta on kirjattu toisessa EU-maassa. Ammattilainen voi pyytää yhteenvedon nähtäväkseen potilaskohtaamisen ja hoidon suunnittelun tueksi.
Hyödyt
Palvelu parantaa potilaan hoidon jatkuvuutta ja potilasturvallisuutta.
Toteutus ja aikataulu
Potilastietojen yhteenveto täytyy ottaa käyttöön Suomen terveydenhuollossa lähivuosien aikana. Se kannattaa kuitenkin ottaa käyttöön mahdollisimman pian, sillä se helpottaa muualta Euroopasta muuttaneiden ja Suomessa vierailevien potilaiden hoitoa.
Lähivuosina keskitymme palvelun laajentamiseen uusiin maihin ja tietosisällön parantamiseen esimerkiksi rokotussisällön ja paremman lääkitysyhteenvedon osalta.