Kansallinen lääkityslista saadaan käyttöön muutaman vuoden kuluttua
Kansallinen lääkityslista toteutetaan Kelan ohjauksessa ja yhteistyössä THL:n ja Fimean kanssa. Tärkeä osa hanketta ovat työpajat, joiden pienryhmiin osallistuu asiantuntijoita sote-organisaatioista, apteekeista ja järjestelmätoimittajilta sekä lääkkeen käyttäjiä.
Kauan suunnitellun ja kaivatun sekä vaiheittain etenevän kansallisen lääkityslistan määränpää jo häämöttää: lääkityslistan on tarkoitus olla käytössä vuoden 2024 loppupuolella.
‒ Muutos on valtava ja muutoskohteita paljon, siksi työ vie kauan aikaa. Nykyisin Reseptikeskuksen suurin ongelma on, ettei siellä ei ole rakenteista annostusta kuten potilastietojärjestelmässä. Rakenteisuus häviää siirrettäessä järjestelmästä tietoa Reseptikeskukseen, kertoo liiketoiminnan asiantuntija Harri Nurmi Kelasta.
Rakenteinen annostus on ensimmäinen vaihe kohti yhteistä lääkityslistaa. Se tarkoittaa tiedon viemistä Reseptikeskukseen yhteisesti sovituissa rakenteissa, joissa jokaiselle annostuksen tiedolle on oma kenttänsä. Tiedot myös päivittyvät helpommin.
‒ Nyt potilastietojärjestelmästä usein lyhenteenä tuleva annostus pitää kirjoittaa auki. Kansallinen lääkityslista tuo apukeinoja myös esimerkiksi lasten antibioottikuureihin. Annostusten tarkastukset voisivat helpottua, kun esimerkiksi antibioottimikstuuran annostusta ei tarvitsisi laskea potilaan painon mukaan, vaan se voitaisiin tarkastaa automaattisesti.
Rakenteinen annostus on tärkeää lääkitysturvallisuudenkin kannalta, kun potilaan ajantasainen lääkitys ja myös lääkityshistoria on nähtävissä.
Toiminnallinen määrittely käyntiin
Nurmi muistuttaa, että paljon käytetty Reseptikeskus on ollut toiminnassa jo yli kymmenen vuotta.
‒ Hyviä kokemuksia on saatu, mutta nyt on aika uudistaa. Digitaalisessa maailmassa kehitys menee koko ajan eteenpäin. Tarkoitus on saada aikaan entistä paremmin toimiva palvelu.
Kanta-palvelut vastaavat lääkityslistan toiminnallisesta määrittelystä, eli miten lista rakennetaan ja miten se toimii. Määrittelyjä tehdään yhteistyössä THL:n kanssa.
Nurmen mukaan tällä hetkellä on käynnissä ensimmäisen vaiheen potilas- ja apteekkijärjestelmien yhteistestaus. Myös toisen vaiheen toiminnallinen määrittely on jo aloitettu. Suunnittelu vie aikaa ja lisäksi toiminnallisuus pitää testata hyvin, jotta kaikki on kunnossa vuoden 2024 lopussa.
‒ Järjestelmän suorituskyvystä on huolehdittava, jotta toiminnot eivät hidastu ja jotta ammattilaiset hyötyvät sujuvasti toimivan lääkityslistan käytöstä. Se parantaa myös kansalaisten lääkkeen käytön hallintaa.
Järjestelmän suorituskyvystä on huolehdittava, jotta ammattilaiset hyötyvät sujuvasti toimivan lääkityslistan käytöstä. Se parantaa myös kansalaisten lääkkeen käytön hallintaa.
Myös tarvekartoitus on vienyt aikaa: millainen järjestelmä toimisi ja palvelisi parhaiten. STM:n toiveena on ollut, että asiakas huomioidaan paremmin.
‒ Määrittelyjen pitää olla ymmärrettäviä ja vastata käyttäjän tarpeisiin, kuvaa Nurmi.
Apteekin ja lääkärin työ helpottuu
Apteekeilla on tarve huolehtia potilaan lääkehoidosta. Useimmiten kontakti terveydenhuoltoon on nimenomaan apteekissa, joten on tärkeää, että asiakkaan kokonaislääkitys on helposti näkyvissä.
Ensimmäisessä vaiheessa laajennetaan Lääketietokantaa, mikä helpottaa sekä apteekin että lääkärin työtä. Uudistuksia ovat muun muassa saatavuustiedot, biosimilaaritiedot ja rakenteiset erillisselvitykset. Esimerkiksi lääkärien on helpompi määrätä biologisia lääkkeitä edullisempia biosimilaareja.
Kun toisessa vaiheessa päästään varsinaiseen lääkityslistaan, lääkkeen määräysprosessista tulee sujuvampaa. Samalla vähenevät mahdolliset reseptiin liittyvät epäselvyydet lääkärin ja apteekin välillä.
Asiakkaat mukaan työpajoihin
Kun Kela otti vastuun kansallisen lääkityslistan etenemisestä vuoden 2020 alussa, muutoksen tavoitteena oli saada myös asiakkaiden ääni kuuluviin.
‒ Vuosi sitten keväällä oli ensimmäinen työpaja ja viime vuonna kartoitettiin eri ryhmien, myös lääkkeen käyttäjien, tarpeita. Ammattilaisten asiantuntijatyöpajoja on järjestetty tänä vuonna kolmen kuukauden välein, mukana ovat sote-organisaatiot, apteekit ja järjestelmätoimittajat.
Nurmen mukaan työpajoissa on saatu arvokasta tietoa. Pienryhmässä on uskallettu ilmaista myös mielipiteitä.
‒ Pienryhmässä osallistujilla ei ole ollut kynnystä käyttää ääntään. Keskustelu toimii, ja tiiviistä kommenteista on ollut pelkästään hyviä kokemuksia. Olemme saaneet vahvistuksen, että olemme etenemässä oikeaan suuntaan.
Nurmi kiittelee, että kiireiset ammattilaiset ovat käyttäneet aikaansa sekä työpajoihin että niihin valmistautumiseen erilaisin materiaalein.
‒ Olen todella tyytyväinen, että asiantuntijat ovat aktiivisesti osallistuneet keskusteluun ja kehittämistyöhön. Tämä on osoittautunut oikeaksi tavaksi työstää asioita eteenpäin.