Kanta-tietojen toisiokäytön avulla edistetään hoidon vaikuttavuutta ja helpotetaan palvelujen seurantaa
Kanta-tietojen toissijainen käyttö on laajentunut vuoden 2022 aikana. Kanta-tietojen eri käyttötarkoituksiin laajeneva toissijainen käyttö tutkimuksessa ja tiedolla johtamisessa hyödyttää koko yhteiskuntaa. Kela kehittää Kanta-tietoalustaa, jonka kautta kansallinen sote-tietopääoma saadaan toissijaiseen hyötykäyttöön helposti ja tietoturvallisesti.
Kanta on koko Suomen kattava ratkaisu sosiaali-, terveys- ja hyvinvointitietojen turvalliseen tallentamiseen ja saumattomaan käyttöön. Kantaa kehitetään STM:n, THL:n, Kelan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden yhteistyönä. Kanta-tietoalusta on Kanta-tietojen toisiokäytön mahdollistava vaiheittain kehittyvä tietojärjestelmäkokonaisuus. Saatavilla olevat Kanta-tietoaineistot ja niiden kuvaukset julkaistaan
THL:n Aineistokatalogissa (aineistokatalogi.fi).
Vuonna 2022 kehitystyön tuloksena Kanta-toisiokäytön aineistot kattavat jo reseptin lääketiedot, rokotustiedot, laboratoriotiedot, diagnoositiedot, toimenpidetiedot sekä fysiologiset mittaukset ja lausunnot. Loppuvuonna valmistuvat vielä ensimmäiset sosiaalihuollon asiakastiedot ja osa ensihoitokertomuksen sisältöä.
Sote-tiedon hyödyntämisen tarve toisiokäytössä kasvaa jatkuvasti. Kanta-toisiokäytön kertaluonteisten, Findatalle tapahtuvien toimitusten lisäksi Kanta-tietoalustalta on toimitettu jatkuvaluonteisina toimituksina resepti-, diagnoosi- ja laboratoriotietoja säännöllisesti THL:lle, Fimealle ja Valviralle niiden viranomaistehtävien hoitamista varten. THL:lle ja STM:lle toimitetaan säännöllisesti myös tietoa Kanta-palvelujen käytön volyymeista.
Sosiaalihuollon seurantarekisterin, ensihoitokertomuksen ja laboratoriotietojen jatkuvan toimituksen on tarkoitus alkaa vuonna 2023 THL:n Tiedontoimituspalvelun kautta.
Keskeistä on kansalaisen tietosuojan varmistaminen
Toisiolaki mahdollistaa sote-tietojen laajan käytön tilastointiin, tutkimukseen, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, opetukseen, tietojohtamiseen, viranomaisohjaukseen ja -valvontaan sekä viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtäviin.
Toisiolaissa on otettu tietosuoja keskeisesti huomioon. Pääsääntöisesti käytetään ns. ei-tunnisteellista tilastotasoista tietoa. Tietojen käyttäjä käsittelee henkilötietoja vain erikseen määritellyissä tietoturvallisissa käyttöympäristöissä. Yksittäistä henkilöä ei voi tunnistaa aineistoista. Tietoja luovutetaan vain se määrä mikä on tarpeen tutkimuksen toteuttamiseksi ns. tiedon minimointiperiaatteella.
Ensimmäisiä käytännön tuloksia on saavutettu diabeteksen hoidossa
Kanta-palvelujen merkittävien kansallisten tietovarantojen hyödyntämistä toisiokäytössä kehitetään Toivo-ohjelman Valtava-hankkeessa. Potilastiedon arkistossa olevia diabetespotilaiden laboratoriotietoja on pilotoitu ja siirretty ensimmäistä kertaa THL:lle, jossa niitä hyödynnetään kehitteillä olevassa kansallisessa diabetesrekisterissä. Rekisterissä olevien tietojen pohjalta on jo nyt pystytty tuloksellisesti osoittamaan parannuksia diabeteksen hoidon kehittämisessä ja siten parantamaan diabeteksen kohdealueen hoidon tasoa.
Laboratoriotietojen diabetes-pilotissa saatiin arvokasta kokemusta tietojen laadun osalta. Sote-tietojen laadunhallinta on keskeinen, koko tiedon elinkaaren kattava prosessi, jonka varmistamisessa jokaisella tiedon tuottajalla tai käsittelijällä on oma tärkeä roolinsa. Tietojen alueellinen ja ajallinen kattavuus on keskeinen laadun parannuskohde.
Kehitystyö jatkuu uusilla Kanta-tietosisällöillä
Kanta-tietotuotannon toissijaisen käytön kehittäminen tapahtuu yhteistyössä THL:n, Kelan ja Valviran kesken. Tietosisällöt jalostetaan Kanta-tietoalustalla sellaiseen muotoon, että niitä on helpompi hyödyntää toissijaisessa käytössä. Kela toimittaa tietoja THL:lle, joka analysoi ja raportoi sisältöjä edelleen esimerkiksi hyvinvointialueille. Tavoitteena on laajentaa Kanta-tietojen hyödyntämistä toissijaisessa käytössä ja vähitellen korvata nykyiset erillistiedonkeruut.
Sosiaalihuollon asiakastietojen kehittäminen jatkuu ja tietojen vaiheittain karttuessa sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon ne kehitetään edelleen hyödynnettäviksi myös sosiaalihuollon seurantarekisterissä.
Seuraavalla hankekaudella jatketaan uusien laboratoriotutkimusten ja tartuntatautirekisterin sisältöjen kehittämistä. Hoidon vaikuttavuuden osalta merkittävinä tietoina mukaan tulevat hoitoon pääsyn varmistamiseksi ja hoidon tarpeen arvioimiseksi kehitettävät tietosisällöt.
Lisätietoja:
päätuoteomistaja Anne Kaiterniemi, Kela (etunimi.sukunimi@kela.fi)