Huollonjakosopimus ei estä asiointia Omakannassa
Omakantaan on tullut tervetulleita uudistuksia liittyen alaikäisen puolesta asiointiin. Helpotukset liittyvät huollonjakosopimukseen ja turvakieltotilanteisiin.
Omakannan asiakkuusvastaava Satu Räsänen pitää uusia toimintoja tervetulleina. Alaikäisen huoltajille on tärkeää nähdä lapsensa terveystietoja ja asioida hänen puolestaan.
‒ Vanhemmat tuntuvat arvostavan sähköistä asiointipalvelua. On hyvä, että uudistukset mahdollistavat ja helpottavat asioiden hoitamista.
Voiko Omakannassa asioida alaikäisen puolesta, jos lapsesta on tehty huollonjakosopimus?
Huollonjakosopimuksella sovitaan alaikäisen lapsen huoltoon liittyvistä asioista vanhempien erotessa. Jos sopimus on kirjattu koodimuotoisena väestötietojärjestelmään, huoltajat voivat päästä katsomaan alaikäisen tietoja Omakannassa ja asioimaan hänen puolestaan huollonjakosopimuksessa sovitulla tavalla.
Huollonjakosopimukset on kirjattu kooditettuina väestötietojärjestelmään jo syksystä 2020 lähtien. Tammikuusta 2022 alkaen huoltajat ovat päässeet asioimaan lapsen puolesta Omakannassa kooditettujen huollonjakosopimusten perusteella.
Jos huollonjakosopimus on kooditettu, ei huoltajan tarvitse tehdä mitään toimenpiteitä, vaan asiointi lapsen puolesta Omakannassa onnistuu automaattisesti.
Entä jos huollonjakosopimus on tehty aikoja sitten?
Omakanta osaa tulkita vain kooditettua sopimusta. Jos vuosia sitten tehty huollonjakosopimus on kirjattu tekstimuodossa eikä kooditettuna, huoltajat voivat valtuuttaa toisensa Suomi.fi-verkkopalvelussa asioimaan lapsen puolesta. Molempien huoltajien on hyväksyttävä valtuutus. Tarkempia ohjeita löytyy Kanta.fi-sivustolta.
Jos huollonjakosopimuksessa on sovittu vain lapsen asumisesta, molemmat huoltajat pystyvät asioimaan Omakannassa lapsensa puolesta. Valtuutus on tarpeen tehdä vain, jos tekstimuotoinen huollonjakosopimus kattaa monentyyppisiä asioita.
Miten alaikäisen puolesta asiointiin vaikuttaa huoltajalla oleva turvakielto?
Turvakiellolla rajoitetaan osoite-, asuinpaikka- ja kotikuntatiedon luovuttamista väestötietojärjestelmästä. Turvakieltoa voi hakea esimerkiksi ammatin perusteella tai silloin, jos henkilön tai perheen turvallisuus on uhattuna.
Jos huoltajalla on turvakielto, toinen huoltaja ei voi asioida lapsen puolesta Omakannassa. Jos molemmilla huoltajilla on turvakielto, kumpikaan ei pysty hoitamaan lapsen asioita. Näissä tilanteissa huoltajat voivat valtuuttaa Suomi.fi-verkkopalvelussa toisen tai molemmat huoltajat asioimaan lapsen puolesta Omakannassa.
Valtuuttaminen on mahdollista vain silloin, jos huoltajat tekevät sen yhteisymmärryksessä. Molempien huoltajien on hyväksyttävä valtuus, jotta se tulee voimaan.
Jos taas turvakielto on lapsella, kumpikaan vanhemmista ei pääse asioimaan hänen puolestaan, eikä turvakieltoa voi ohittaa valtuutuksella. Lapsen turvallisuus menee kaiken edelle.
Mitä tarkoittaa tiedonsaantioikeus ja mitä tiedonsaantioikeutettu henkilö voi tehdä Omakannassa?
Tiedonsaantioikeus tarkoittaa sitä, että jollakulla henkilöllä on oikeus saada alaikäisen terveydenhuoltoon liittyviä tietoja. Kyseessä voi olla lapsen vanhempi, jolla ei ole huoltajuutta tai päätöksenteko-oikeutta terveydenhuollon asioissa, tai vaikkapa isovanhempi tai muu lähitukihenkilö.
Tiedonsaantioikeuteen vaaditaan esimerkiksi sosiaaliviranomaisen vahvistus huollonjakosopimuksen yhteydessä. Päätös kirjataan väestötietojärjestelmään, ja sen kautta tietoa voidaan hyödyntää myös puolesta asioinnissa Omakannassa.
Tiedonsaantioikeutettu voi ainoastaan katsella resepti- ja terveystietoja Omakannassa. Hän ei voi esimerkiksi lähettää uusimispyyntöä lapsen resepteistä tai tehdä muita toimenpiteitä.
Minkä ikäisen lapsen puolesta voi asioida Omakannassa?
Huoltaja voi asioida Omakannassa kaikkien lastensa puolesta. Yli 10-vuotiaan alaikäisen huoltajalle lapsen tiedot näkyvät Omakannassa, kun lasta hoitaneessa terveydenhuollon organisaatiossa on tehty tarvittavat muutokset potilastietojärjestelmään.
Muutostyöt etenevät terveydenhuollon organisaatioiden omien aikataulujen mukaisesti.
Sähköisen asioinnin sijaan huoltaja voi hoitaa kaikkia alaikäisen lapsensa asioita apteekissa ja terveydenhuollossa myös perinteiseen tapaan.