Terveydenhuollossa tunnistetaan kuva-aineistojen valtakunnallisen arkistoinnin merkitys

THL tekee STM:n tilauksesta Kanta-palvelujen eri toiminnallisuuksista esiselvityksiä. Syksyllä 2021 toteutetulla asiakaskyselyllä kartoitettiin kentän näkemyksiä, toiveita ja tarpeita Kanta-palvelujen Kuva-aineistojen arkistoon liittyen. Kuvantamistutkimusten arkistointi kasvaa entisestään uuden asiakastietolain myötä.

‒ Marraskuussa 2021 voimaan tullut asiakastietolaki edellyttää, että terveydenhuollon organisaatioiden on tallennettava potilaan tutkimuksen tai hoidon yhteydessä syntyneet kuvantamistiedot Kanta-palveluihin, kertoo erikoissuunnittelija Tarja Kalima THL:stä.

​​​​​​Kuva-aineistojen arkiston uusien toiminnallisuuksien käyttöönottoon on uudessa asiakastietolaissa asetettu takarajat, jotka ovat uusille tietosisällöille pääsääntöisesti 1.10.2029 ja seulontakuville 1.10.2026. Radiologiset tutkimukset on pitänyt arkistoida Kantaan vuodesta 2019 alkaen.

Vaikka takaraja tuntuu kaukaiselta, Kalima muistuttaa, että eri terveydenhuollon toimijoilla riittää tekemistä, ennen kuin ne voivat liittyä Kanta-palveluihin ja Kuva-aineistojen arkistoon.

Taloudellisesti kannattavaa

Asiakaskyselyyn vastasi sairaanhoitopiirien, terveyskeskusten ja yksityissektorin lisäksi muun muassa keskuslaboratorioita ja patologian yksiköitä. Vastaajien mukaan Kuva-aineistojen arkisto tuo muun muassa kustannussäästöjä terveydenhuollolle.  

‒ Organisaatiot kokevat tärkeäksi taloudellisen hyödyn. Nyt kuva-aineistoja säilytetään paikallisissa ja alueellisissa arkistoissa, ja velvoite säilyttää niitä on jopa 120 vuotta esimerkiksi osassa hampaiston kuvista.

Aiemmin kuvat olivat röntgenkuvina filmeillä ja vaativat isoja arkistotiloja. Nykyisistä digitaalisistakin kuvista syntyy huomattavia datamääriä, jotka tarvitsevat paljon tallennustilaa. Lisäksi pitää varmistaa, että tieto säilyy turvallisesti.

Käytäntö sujuvaksi

Terveydenhuollon ammattilaisten mukaan Kuva-aineistojen arkisto tukee potilaan hoitoprosessia. Eri toimijat pystyvät hyödyntämään kuvia siellä, missä potilasta hoidetaan.

‒ Kun käytössä on aiemmatkin kuvat, diagnoosin tekeminen on helpompaa. Tällöin säteilyn alaisia tutkimuksia ei tehdä turhaan. Lääkäriä auttaa, kun aiemmat tutkimustiedot ovat helposti nähtävissä Kuva-aineistojen arkistosta.  

Lääkäriä auttaa, kun aiemmat tutkimustiedot ovat helposti nähtävissä Kuva-aineistojen arkistosta.

Kaliman mukaan kuvien arkistointi yhteiseen tietovarantoon sujuvoittaa hoitoa, kun kuvia ei tarvitse lähettää sairaalasta toiseen.

‒ Henkilökunnan työaikaa säästyy, kuvanlukijoita cd:ltä ei tarvita eikä hävikkiä synny. Kun radiologit ja lääkärit konsultoivat toisiaan, potilaan tiedot ovat nähtävillä arkistossa samaan aikaan.

Keskitetty tieto käytettävissä

Kuva-aineistojen arkiston käyttö on laajenemassa vaiheittain terveydenhuollon eri erikoisalojen käyttöön.  

Tulevaisuudessa arkistoon tallennetaan monipuolisesti eri kuvantamistutkimuksia. Uusia tietosisältöjä ovat muun muassa suunterveydenhuollon intraoraalitutkimukset ja valokuvat. Tarkoitus on myös arkistoida lakisääteiset seulontatutkimukset kuten mammografiaseulonnat.

Kun kaikki potilasta koskeva tieto eri yksiköistä kootaan yhteen paikkaan, saadaan myös erityyppinen kuvamateriaali arkistoitua keskitetysti. Näin tieto ei ole enää hajallaan eri tahoilla.

‒ Tutkimukset ovat keskeinen osa potilaan hoidon suunnittelua, joten on tärkeää, että tutkimustulokset ovat käytettävissä siellä, missä potilasta hoidetaan. Näin hoitopolusta saadaan oikeanlainen.

Lue lisää

• Kuva-aineistojen arkisto
• Kuva-aineistojen arkiston käyttöönotto
• Tietoa Kuva-aineistojen arkiston tulevista tietosisällöistä löydät myös Asiakastietolain siirtymäajat ja vaiheistus -sivulta.