Sisältöjulkaisija

Aalto-yliopiston ja Kelan tutkimus: Sujuva pääsy omiin tietoihin on OmaKannan käyttäjille tärkeää

Artikkeli - Kansalaiset Kirjoitettu 3.7.2023 Kaikki artikkelit

Pohjoismaisessa tutkimusyhteistyössä toteutettavassa NORDeHEALTH-hankkeessa tutkitaan suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten ja virolaisten kokemuksia kansallisista potilasportaaleista. Suomessa Aalto-yliopisto ja Kela ovat kartoittaneet OmaKannan käyttäjien kokemuksia osana tutkimushanketta. Käyttäjiltä saatu palaute auttaa palvelun kehittämisessä.

Alkuvuodesta 2022 toteutettiin käyttäjäkysely kaikissa hankkeeseen osallistuvissa maissa.  Suomessa  kyselyyn vastasi noin 4700 OmaKannan käyttäjää. Kyselyssä kartoitettiin OmaKannan käyttäjien kokemuksia ja tuloksista on julkaistu tieteellinen artikkeli heinäkuussa 2023. Tulokset kertovat, että OmaKannan käytettävyys on hyvällä tasolla, mutta siitä löytyy myös kehitettävää.

Nainen ja mies tietokoneella.
​​​​​​
Terveystiedot ja reseptiasiat kiinnostavat

Kyselyn perusteella OmaKantaa käytetään enimmäkseen tiedon saamiseen ja omahoidon tukemiseen. Myös reseptin uusiminen on suosittu toiminto palvelussa. Positiivisina kokemuksina käyttäjät pitivät  muun muassa nopeaa pääsyä omiin tietoihin sekä OmaKannan helppokäyttöisyyttä. Käyttäjät pitävät siitä, että OmaKannassa omiin terveystietoihin voi perehtyä rauhassa ja palata aina uudelleen.

‒ OmaKannan verkkopalvelun uudistustyö on käynnissä ja käyttäjät pääsevät kokeilemaan uudistuvaa palvelua syksyllä 2023. Kehitystyössä on keskeistä huolehtia, että käyttäjille tärkeimmät toiminnot toimivat jatkossa vielä paremmin. Palvelun saavutettavuutta ja käytettävyyttä parannetaan, kertoo Kanta-palvelujen liiketoiminnan asiantuntija Mari Holmroos.

Tietojen puuttuminen harmittaa

Kyselytutkimuksen mukaan negatiivisissa kokemuksissa palvelusta toistui osittain samoja teemoja kuin positiivisissa ‒ palautetta annettiin esimerkiksi siitä, että tietoa oli hankala löytää. Usein vastaajille oli epäselvää, onko haettuja tietoja edes saatavilla vai etsivätkö he tietoa väärästä paikasta. Lisäksi käyttäjät kokivat, että tieto on vaikeasti ymmärrettävää lääketieteellisen sanaston takia.

‒ Palvelun kehittämisessä on tärkeää parantaa hakutoimintoja ja antaa OmaKannan käyttäjille tietoa siitä, miksi tiedot eivät näy OmaKannassa, suosittelee väitöskirjatutkija Saija Simola Aalto-yliopistosta.

Tutkimuksessa käyttäjät toivoivat ilmoituksia muun muassa OmaKantaan tulleista uusista tiedoista ja reseptien vanhenemisesta. Kyselyyn vastanneet toivovat OmaKannasta myös mobiilisovellusta.

‒ Mobiilisovellukseen olisi mahdollista kehittää monipuolisempia toimintoja kuin selaimella käytettävään OmaKantaan. Esimerkiksi käyttäjien toivomia ilmoituksia voitaisiin toteuttaa kätevästi mobiilisovellukseen, toteaa Holmroos.

OmaKannan mobiilisovelluksen toteuttamista ja rahoitusta on selvitetty sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kelan yhteistyönä. Päätöstä mobiilisovelluksen toteuttamisesta ei vielä ole tehty.

Pohjoismainen tutkimusyhteistyö  jatkuu

NORDeHEALTH-hanke jatkuu Pohjoismaissa. Seuraavaksi tavoitteena on muun muassa vertailla erilaisten palveluiden käytettävyyttä. Vertailussa hyödynnetään laajasti kansainvälisessä tutkimuksessa käytössä olevaa SUS-mittaria (System Usability Scale). Vuonna 2022 toteutetussa kyselytutkimuksessa OmaKannan käyttäjät antoivat palvelun käytettävyydelle hyvän kokonaisarvosanan 74.3 (asteikolla 0-100).

‒ Mittarilla voidaan luotettavasti arvioida ja vertailla erilaisten palveluiden käytettävyyttä, kertoo vanhempi yliopistonlehtori Sari Kujala Aalto-yliopistosta.

Kerromme kanta.fissä tutkimushankkeen uusista tuloksista niiden valmistuttua.

Kiinnostuitko tutkimuksesta?

Lue tarkemmin tutkimuksen toteutuksesta ja tuloksista (Journal of Medical Internet Research) (englanniksi).

Aiemmin julkaistu blogi tutkimushankkeesta kanta.fissä:
Aalto-yliopiston ja Kelan tutkimus: Omakanta on kansalaiselle erittäin hyödyllinen palvelu (2022)