Sanni Isometsä haluaa sote-organisaatiot vahvasti mukaan Kanta-palvelujen kehittämiseen
Kanta-palveluiden käytettävyyden parantaminen ja asiakaslähtöisyyden vahvistaminen. Siinä päätavoite, johon Kanta-palvelujen tuore palvelutoiminnan päällikkö Sanni Isometsä tähtää.
Työ palvelutoiminnan päällikkönä on kirjaimellisesti kuin luotu Sanni Isometsää varten, sillä vastaavaa työtehtävää ei Kanta-palveluissa ole aikaisemmin ollut. Uusi tehtävä on keskeinen, sillä Kelan uusien vastuiden myötä asiakas- ja sidosryhmäyhteistyö korostuu.
− Upeaa uunituoreessa työtehtävässä on ollut se, että olemme yhdessä samaa työtä tekevän kollegani Outi Lehtokarin kanssa päässeet alusta asti itse rakentamaan työtehtäväämme ja hahmottelemaan sen painopisteitä, Isometsä iloitsee.
Isometsä hyppäsi uuteen työhönsä tänä syksynä. Alku on ollut vauhdikasta, ja etätyöskentely on sujunut yllättävän hyvin.
− Uudessa työssä ja erityisesti Kanta-palvelujen IT-maailmassa ja -kielessä on ollut opeteltavaa. Käyn Turun-toimistollani noin kerran viikossa, mutta muuten työskentelen kotoa käsin. Meitä kantalaisia on muutenkin ripoteltuna vähän ympäri Suomea, joten etätyöskentely on täällä jo tuttu juttu.
Palvelutoiminnan päälliköiden tavoitteena on saada asiakkaat vahvemmin mukaan Kanta-palvelujen tekemiseen.
− Silloin voimme toteuttaa asiakkaillemme yhä parempia palveluita, jotka vastaavat aidosti heidän tarpeisiinsa. Tällä hetkellä pohdimme esimerkiksi, miten voisimme järjestää tehokkaammin ja toimivammin erilaisia koulutuksia. Tarkoituksena on myös vahvistaa verkostomaista työotetta, jotta asiakaspalautteen pitkäjänteisempi keräys onnistuu paremmin, Isometsä selventää.
Koulutuspäällikön ja kätilön kokemuksella
Isometsä on koulutukseltaan valtiotieteilijä, joka ennen Kanta-tiimiin tuloaan työskenteli koulutuspäällikkönä Kuntaliiton omistamassa Finnish Consulting Groupissa.
− Julkisen sektorin kehittäminen on aina kiehtonut minua, ja haluaisinkin tuoda nykyiseen työhöni FCG:ssä oppimaani yritysmaailman ketteryyttä.
Koulutuspäällikön työstä jäi käteen myös tärkeä tekemisen tapa.
− FCG:n koulutuksista vastaavana pääsin aitiopaikalta kuulemaan alan ihmisten toiveita sekä tuskan aiheita ja sitä kautta näkemään, kuinka tärkeää verkostoituminen ja ihmisten kuunteleminen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä on.
Pääsin aitiopaikalta kuulemaan alan ihmisten toiveita sekä tuskan aiheita ja näkemään, kuinka tärkeää verkostoituminen ja ihmisten kuunteleminen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä on.
Ensimmäiseltä koulutukseltaan Isometsä on kätilö. Hauskana yhteensattumana samassa ydintiimissä työskentelee hänen lisäkseen kaksi muutakin entistä kätilöä. Hoitotyötausta tuo Isometsän mielestä nykyisiin tehtäviin realiteettien ja konkretian tärkeyden ymmärrystä.
− Kun sote-palvelujen digiä tehdään, pitää sote-ammattilaiset saada ehdottomasti mukaan kehittämiseen. Palveluista saataisiin käytettävämpiä, jos suunnittelussa ja kehitystyössä olisi it-ammattilaisten lisäksi palvelujen kohderyhmän ammattilaisia.
Käytännönläheisyyden ja ymmärrettävyyden periaate pätee Isometsän mielestä myös Kanta-palvelujen viestintään ja palveluissa käytettävään kieleen.
− Haluamme kehittää myös viestintäämme vielä asiakasystävällisemmäksi. Palvelujen hyöty on pystyttävä ymmärtämään arjen kielellä.
Kanta-palvelujen viestinnän kehittämiseksi Isometsä kannustaa myös kollegoitaan aktivoitumaan omissa some- ja viestintäkanavissaan.
− Sosiaalisen median merkitys on nykyään iso. Esimerkiksi Twitter antaa helpon alustan osallistua alaamme liittyvään keskusteluun. Aktiivisuus sosiaalisessa mediassa tuo kasvoja tekemisellemme ja asiantuntijoitamme paremmin näkyviin.
Työn vastapainoksi luontoa ja rauhaa
Sosiaaliterveydenhuoltojärjestelmän kehittäminen on Isometsälle tärkeää. Työ Kanta-palveluissa onkin Isometsän mielestä ollut motivoivaa ja sopivan haastavaa.
− Kanta-palvelujen kehittäminen on laaja kokonaisuus, jossa tulos ei välttämättä näy hetkessä. Tavoitteiden pilkkominen pienemmiksi ja erilaiset työn haasteet kuitenkin motivoivat. Kun saamme esimerkiksi jonkin koulutuksen tai tilaisuuden toimimaan, näemme heti työn konkreettisen hyödyn.
Haasteiden vastapainoksi Isometsä kaipaa vapaa-ajaltaan rauhoittumista.
− Tuijotan päivät erilaisia mittareita ja analyysejä, joten vapaa-ajallani haluan mieluummin liikkua ja tehdä ilman minkäänlaisia tavoitteita ja suoritusta mittaavia älykelloja. Pidän kovasti esimerkiksi luonnossa liikkumisesta ja lenkkeilystä. Kollegoidemme kanssa lähdimmekin tykyilypäiväksi metsäretkelle.
Lue myös haastattelu Kanta-palvelujen pääarkkitehdistä Konstantin Hyppösestä